Ruotsin LO:n ekonomisti: Palkanmaksuvara on nyt laskettava tuotantokyvyn kehityksestä
Ruotsin talouden tämänhetkinen ahdinko ei johdu ensisijaisesti palkkakustannusten korkeudesta, vaan tuotteiden ja palvelujen kysynnän puutteesta. Sen vuoksi palkkakehityksen hillintä ei ratkaisevasti auta kriisin voittamisessa. Siellä, missä palkanmaksuvaraa on, sitä on myös käytettävä, ammatillisen keskusjärjestön LO:n ekonomisti Mats Mortin kehottaa tuoreessa tutkielmassaan.
Vallitsevan syvän matalasuhdanteen aikana tuottavuuskehitys ei ole osuva väline palkanmaksuvaran laskemiseen, hän toteaa. Sen sijaan on nojauduttava tuotantokyvyn kehitykseen, koska tuotantokyky ei heilahtele suhdanteiden mukaan yhtä herkästi kuin tuottavuuskäyrä.
Tuotantokyvyn muutoksia mitataan muun muassa investointien ja tekniikan kehityksellä, koulutusmäärien vaihtelulla sekä työnteon organisaation uudelleenjärjestelyillä. Niiden myönteiset muutokset kasvattavat todellista palkanmaksuvaraa, vaikka tuottavuusluvut kertoisivat taantumisesta.
Ruotsin suhdanneinstituutti arvioi, että pitkällä aikavälillä tuotantokyky kasvaa 2,5 prosenttia vuodessa. Lähivuosina kehitys pysyy kuitenkin 1,5 prosentin tienoilla, koska yritysten investointihalut ovat pienet, Mortin päättelee.
Nimellispalkkojen korotusvaraan vaikuttaa merkittävästi myös hintakehitys.
Mortin arvioi, että lähivuosina ruotsalaisyrityksissä nimellispalkkojen keskimääräinen korotusvara on 2,5-3,5 prosenttia. Jos kansainvälinen talouskriisi voitetaan oletettua nopeammin, korotusvara muodostuu hieman suuremmaksi.
Jos lähtökohdaksi otettaisiin viimeaikainen tuottavuuskehitys, palkankorotusvara olisi miinusmerkkinen. Ruotsin elinkeinoelämän tuottavuus aleni viime vuonna 2,9 prosenttia. Tälle vuodelle ennustetaan tuottavuuden pysymistä viime vuoden tasolla. Tuottavuuden heikko kehitys kertoo vaikeuksista sopeutua nopeasti kysynnän romahdukseen, Mortin toteaa.
