s a k·fi Tietoa SAK:sta Tämä on SAK Ay-liikkeen saavutuksia

Ay-liikkeen saavutuksia

SAK:n ja suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen saavutuksia ovat muun muassa kesä- ja talvilomat, perhevapaat, irtisanomissuoja ja viisipäiväinen työviikko.

VALITSE VUOSIKYMMEN

2023

• SAK vastusti hallituksen työelämään ja sosiaaliturvaan tekemiä isoja leikkauksia #PainavaSyy-toiminnalla, joka tavoitti satoja tuhansia suomalaisia

2022

• Yhteistoimintalaki voimaan – SAK sai uudistuksessa monia tavoitteitaan läpi, kuten jatkuvan vuoropuhelun mallin sekä työntekijöiden edustajien paremmat tiedonsaantioikeudet ja vaikutusmahdollisuudet
• Perhevapaauudistus voimaan – isien käytettävissä olevien vapaiden määrä lisääntyi, työn ja perheen yhteensovittaminen helpottui ja erilaiset perhemuodot huomioitiin aikaisempaa paremmin
• SAK:n uusi työaikaesitys (osa-aikaraha): tavoitteena 60 vuotta täyttäneille mahdollisuus lyhentää määräaikaisesti työaikaansa ja parantaa heidän jaksamistaan työuran loppupäässä

2021

• SAK:n Työelämä pelisäännöt -palvelukokonaisuus nuorten ja maahan muuttaneiden työelämätietouden parantamiseksi avattiin
• SAK aloitti Yrityskylä-yhteistyön
• Työsopimuslain uudistus – SAK oli vaikuttamassa siihen, etteivät perusteettomat kilpailukieltosopimukset ole enää mahdollisia

2020

• Kampanjointi aktiivimallia vastaan johti mallin kumoamiseen 1.1.2020
• Koronapandemian aikaiset määräaikaiset muutokset, joilla helpotettiin työttömäksi ja lomautetuksi joutuneiden työntekijöiden tilannetta (työttömyysturvan nopeampi maksaminen, omavastuuajan poistaminen ja työttömyyspäivärahan työssäoloehdon lyhentäminen)

2019

• SAK:n kannustavan työllistymisturvan julkistus
• Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan jatkaminen kahdella vuodella SAK:n ja SAK:laisten liittojen rahoituksella
• Omaehtoisen opiskelun helpottaminen työttömyysaikana
• Sovitellun päivärahan muuttaminen maksuperusteiseksi ja maksuviiveen lyhentäminen

2018

• #Äänityöttömälle-mielenilmaus aktiivimallia vastaan
• Viimeinen niitti -kampanja, jolla torjuttiin irtisanomissuojan heikennysesitykset

2017

• Eläkeuudistus voimaan
• Työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnitelma pakolliseksi
• Irtisanotuille työntekijöille oikeus työnantajan kustantamaan koulutukseen ja työterveyshuoltoon kuuden kuukauden ajan
• Työn muutokseen keskittyvät vuosittaiset Tulevaisuus tänään -tapahtumat alkavat
• Digitalisaatiota, globalisaatiota ja ilmastonmuutosta tutkiva nelivuotinen Mahdollisuuksien aika -hanke alkaa

2016

• Kilpailukykysopimus ja hallituksen esittämien pakkolakien torjuminen
• Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta
• Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistus

2015

• Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkkaratkaisu
• Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien uudistus

2014

• Laki ammatillisen osaamisen kehittämisestä
• Joustava hoitoraha
• Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa

2013

• Työllisyys- ja kasvusopimus

2012

• Työurasopimus

2011

• Raamisopimus

2010

• Työsopimuslain muutos, joka täsmensi määräaikaisten työsopimusten solmimisehtoja
• Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta
• Yhdistyslain uudistus, joka mm. paransi työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia ay-toimintaan
• Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön haittaluokituksen uudistus

2009

• Sosiaalitupo
• Muutosturva parani lomautettujen ja määräaikaisten osalta
• Työttömien koulutusmahdollisuuksien laajentuminen

2007

• Työntekijän työeläkelaki
• Yt-lain uudistus

2006

• Työsuojelun valvontalain uudistaminen
• Tilaajavastuulaki
• Samapalkkaohjelma
• Työeläkelaitosten valvonnan tehostaminen ja sijoitustoiminnan kehittäminen
• Perhevapaakustannusten tasaaminen (mm. äitiys- ja perhepäivärahojen korotus)

2005

• Työeläkeuudistus
• Tasa-arvolain kokonaisuudistus
• Vuosilomalain uudistus
• Kesäduunaripuhelin

2004

• Ammatillisen kuntoutuksen uudistus
• Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
• Osaamisen kohottamisohjelma Noste

2003

• Työttömyysturvalain uudistus
• Uusi työturvallisuuslaki
• Tapaturma- ja ammattitaitolain uudistus
• Perhevapaiden uudistus
• Koululaisten iltapäivähoito

2002

• Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotus
• Uusi työterveyshuoltolaki
• Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta)

2001

• Uusi työsopimuslaki
• Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta (ns. sosiaalipaketti)

1999

• Varhaiseläkeuudistus

1998

• Työttömyysturvarahaston perustaminen

1997

• TT-SAK yleiset sopimukset
• PT-SAK yt-sopimus
• Työeläkelaitoksen sijoitusuudistus
• Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta

1996

• Päivähoitolaki
• Työaikalain kokonaisuudistus
• Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva
• Vuosilomalain osittaisuudistus
• Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot
• Henkilöstörahastolain uudistus
• Yhteistoimintalain uudistus
• Tel-yhtiöiden hallintolaki

1995

• Ulkomaisten työntekijöiden työehdot
• Vuorotteluvapaa
• Työaikalaki
• Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö

1993

• SAK uhkaa yleislakolla, kun hallitus aikoo muuttaa olennaisesti työlainsäädäntöä
• STK ja teollisuudenkeskusliitto yhdistyvät Teollisuus ja Työnantajat (TT) keskusjärjestöksi

1992

• TVK menee konkurssiin ja suurin osa sen jäsenliitoista siirtyy STTK:hon. SAK uhkaa yleislakolla

1991

• Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto
• Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä
• Ammattikoulutusraha
• SAK-STK koulutussopimus ja SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan
• STK:n ’saatanalliset säkeet’ torjutaan ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen saadaan aikaan tulopoliittinen ratka

1990

• Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991.
• Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen)
• SAK-LTK yleissopimus
• SAK-STK ja SAK-LTK luottamusmiessopimukset. SAK-STK lomapalkkasopimus uusitaan
• Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä, ns. pekkaspäivinä

1989

• Työttömyysturvalain muutos
• Työministeriö aloittaa toimintansa
• Henkilörahastolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1990
• Uusi yhdistyslaki
• SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia
• SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan
• SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä

1988

• Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta
• Henkilörekisterilaki
• Yksilölliset työajat lakisääteisiksi
• Kotihoidontuki laajenee
• Valtioneuvoston kanslia asettaa tulopoliittisen selvitystoimikunnan laatimaan taloudellisia selvityksiä ja laskelmia tulopoliittisia neuvotteluja ja päätöksentekoa varten

1987

• Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ
• Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa
• Aikuisten opintotuki

1986

• Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään, työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta lievennetään
• Toimihenkilöjärjestöt TVK ja STTK tekevät STK:n ja LTK:n kanssa keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns. toimihenkilötupon
• SAK:n avainalojen yhteislakko 13.–15.3.1983
• SAK tekee oman keskitetyn ratkaisun, josta työnantajapuolelta vain LTK jää pois
• Työajan lyhennyksen jatkamisesta 68 tunnilla vuosina 1987–1990
• SAK-STK rationalisointi- ja yhteistoimintasopimusten uudistus
• Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987

1985

• Laki kotihoidontuesta

1984

• SAK uhkaa yhteislakolla eli eri tuotannonalojen lyhyiden lakkojen sarjalla
• Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II, johon sisältyi vuonna 1986 alkava työajan lyhennys 16/32 tuntia
• Ansiosidonnainen työttömyysturva
• Laki irtisanomismenettelystä
• SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi
• SAK-LTK irtisanomissuojasopimus
• Työtuomioistuimen hyvityssakkojen enimmäismäärän korotus 10 000 markasta 90 000 markkaan

1981

• Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I
• Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa
• SAK-STK ja SAK-LTK sopimukset yhteistoiminnan edistämisestä ja sopimukset yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta

1980

• Opintovapaalaki
• Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma
• Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä

1979

• Talvilomaoikeuden laajentaminen

1978

• Yhteistoimintalaki
• Työterveyshuoltolaki
• Talviloma vuosilomalakiin
• Isyysloma 12 päivää
• SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen
• SAK-STK ja SAK-LTK rationalisointisopimusten uusiminen
• Neljän palkansaajakeskusjärjestön yhteistyö tiivistyy
• SAK:n, TVK:n, AKAVA:n ja STTK:n puheenjohtajien säännölliset tapaamiset alkavat

1977

• SAK-LTK työsuojelusopimus
• Talviloma

1976

• SAK, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton (STTK) ja STK:n työsuojelusopimus
• Ryhmähenkivakuutus

1974

• Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu

1973

• Vuosilomalain uudistus
• Työsuojelunvalvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloittaa toimintansa valtion työmarkkinalaitoksena

1972

• Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. HL (Hämäläinen-Laatunen) -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen

1971

• Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus
• Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973. SAK-STK koulutussopimus ja tiedotussopimus
• Vähimmäispalkkalaki
• Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustetaan
• Valtion sektorin luottamusmiessopimus

1970

• Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto
• Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II (allekirjoitettu 11.9.1969, sopimuskausi 1.1.-31.12.1970): erorahajärjestelmä
• SAK-LTK yleissopimus, luottamusmiessopimus ja turvallisuustyösopimus
• Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus
• Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (vuodesta 1987 Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan

1969

• SAK muuttuu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi, SAK
• Ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen
• SAK:n ammattiliittojen valta työehtosopimustoiminnassa kasvaa
• SAK-STK luottamusmiessopimus
• SAK-LTK rationalisointisopimus

1968

• Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I (allekirjoitettu 27.3.1968, sopimuskausi 1.1.1969-31.12.1969)
• Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista
• Sovitaan julkisen sektorin sopimusmenettelyjen muuttamisesta
• SAK-STK rationalisointisopimus

1967

• SAK-STK lomapalkkasopimus
• Uusi ammattitautilaki

1966

• Sosialidemokraatit ja kansandemokraatit sopivat eheytyksen edellytysten parantamisesta
• Niilo Hämäläinen (sd.) valitaan SAK:n puheenjohtajaksi ja Arvo Hautala (kd.) II puheenjohtajaksi
• SAK-STK irtisanomissuojasopimus
• Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon läkelaki

1965

• SAK, SAJ ja TVK sopivat STK:n kanssa, että vuonna 1966 aloitetaan siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan
• Lyhennettyyn työviikkoon siirrytään 1.1.1970 mennessä

1964

• SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytysneuvottelut alkavat
• Työehtosopimuksiin suositus työajan lyhentämisestä
• Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki
• Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki

1962

• SAK ja STK neuvottelevat vuosina 1962–1964, kuinka samapalkkaisuus huomioidaan työehtosopimuksissa
• Työehtosopimuksista poistuvat erilliset naispalkkataulukot ja määräykset vuoteen 1966 mennessä
• Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta
• Eläkelait tulevat voimaan 1.7.1962

1961

• Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työeläkelaki (LEL) hyväksytään

1960

• Ammattiyhdistysliikkeen hajaannus syvenee
• Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustetaan
• Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää
• Työttömyysvakuutuslaki, päivärahoja korotetaan ja maksetaan useammalta päivältä kuin aiemmin
• Myös työnantajat osallistuvat kassojen kustannuksiin

1959

• Yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia

1958

• Työturvallisuuslaki

1957

• SAK:n järjestöllinen hajaannus alkaa

1956

• Maataloustuotteiden hinnankorotus johtaa yleislakkoon, joka kestää 19 päivää, lakossa noin 420 000 työntekijää
• SAK:n ajama palkankorotus toteutuu
• Teollisuus saa verohelpotuksia
• Eduskunta hyväksyy SAK:n vastustuksesta huolimatta yksimielisesti lain, joka kytkee maataloustulon palkansaajien yleiseen ansiotasoon
• SAK:ssa vuoden lopussa lähes 290 000 jäsentä
• Kansaneläkelain uudistus
• Tasaeläkemalli hyväksytään SAK:n, Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliiton (TVK) ja STK:n vastustuksesta huolimatta

1955

• SAK, STK, Maataloustuottajain Keskusliitto (MTK) ja hallitus eivät kykene sopimaan vakautuksen ja palkkasäännöstelyn jatkosta
• Valtalakia, joka mahdollisti hinta- ja palkkasäännöstelyn, ei enää hyväksytä eduskunnassa

1950

• Yritys lopettaa palkkasäännöstely
• Palkkasäännöstelyn paluu
• Vakautuskausi alkaa

1949

• Sosialidemokraattien ja kommunistien suhteet ammattiyhdistysliikkeessä pohjalukemissa
• SAK erottaa seitsemän ammattiliittoa jäsenyydestään, koska ne ovat aloittaneet työtaistelut ilman keskusjärjestön lupaa
• Viisi liittoa palaa ja hyväksytään takaisin SAK:n jäsenyyteen

1948

• Lapsilisälaki
• Tapaturmavakuutuslaki

1947

• Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimusjärjestelmäksi
• Yleissopimuksen ja työehtosopimusten mukaiset luottamusmiehet vakiintuneeksi osaksi suomalaista työelämää
• Syksyllä runsaasti lakkoja
• Palkkasäännöstely muuttuu indeksisidonnaiseksi
• SAK:n jäsenmäärä nousee yli 340 000:een

1946

• SAK-STK yleissopimus uusitaan
• Laki tuotantokomiteoista
• Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta
• Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12-14-päiväiseksi

1945

• Uusi palkkasäännöstelypäätös vauhdittaa valtakunnallisten työehtosopimuksien tekemistä
• Liiketyönantajain Keskusliitto, LTK (vuodesta 1995 Palvelutyönantajat) perustetaan

1944

• SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus
• Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille

1942

• Palkkasäännöstely
• SAK:n, STK:n ja muiden järjestöjen edustajat mukana palkkasäännöstelyä hallinnoimassa

1940

• SAK:n ja STK:n yhteinen julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus
• STK tunnustaa SAK:n työläisten edustajaksi ja keskinäiset neuvottelut tarpeellisiksi

1939

• Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5-12 päivää

1937

• Kansaneläkelaki

1934

• Kommunistit kehottavat jäseniään ja kannattajiaan liittymään SAK:hon

1930

• Viranomaiset lopettavat Suomen Ammattijärjestön toiminnan heinäkuussa, ennen Lapuan liikkeen talonpoikaismarssia

1929

• Linnarauha päättyy
• Vakavia poliittisia ristiriitoja Ammattijärjestössä
• Sosialidemokraatit ryhtyvät perustamaan uutta keskusjärjestöä

1927

• Ammattientarkastuslakiin työläistarkastajat

1926

• Vasemmistososialistien, kommunistien ja sosialidemokraattien linnarauha Ammattijärjestössä
• Sosialidemokraatti Matti Paasivuori puheenjohtajaksi

1923

• Työehtosopimuslaki

1922

• Työsopimuslaki, vuosiloma 4–7 päivää

1920

• Vasemmistososialistit ja kommunistit saavat enemmistö Suomen Ammattijärjestön edustajakokoukseen ja päättäviin elimiin

1917

• Suomen Ammattijärjestön jäsenmäärä lähes nelinkertaistuu yli 160 000:een
• SDP:n Me vaadimme ohjelma, marraskuun suurlakko ja kahdeksan tunnin työaikalaki
• Suomen itsenäistyminen

1907

• Suomen Ammattijärjestö perustetaan 15.4. Tampereella
• Suomen Yleinen Työnantajaliitto (vuodesta 1918 Suomen Työnantajain Keskusliitto, STK) perustetaan

1905

• Suurlakko eli kansallislakko

1895

• Tapaturmakorvauslaki

1889

• Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat