SAK katsoo, että työsuojeluhenkilörekisteriä olisi pitänyt kehittää eteenpäin sen sijaan, että se käytännössä ajetaan alas. Kuva: iStock.
Työsuojeluhenkilörekisteristä tulossa tynkä – pienet työpaikat rajataan ulos
Lakimuutos tiputtaisi valtaosan yrityksistä ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle.
Suomessa on vuosikausia pidetty yllä työsuojeluhenkilörekisteriä. Se on taannut, että työpaikat saavat käyttöönsä kattavasti ja yhdenvertaisesti työsuojeluun liittyvää tietoa. Myös viranomaiset hyödyntävät rekisteriä työpaikkakohtaisessa valvonnassa.
Työnantajien tulee ilmoittaa henkilörekisteriin periaatteessa kaikkien työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimivien yhteystiedot eli työsuojeluvaltuutettujen, -asiamiesten ja -päälliköiden sekä työterveyshuoltopalvelujen tuottajien ja työsuojelutoimikuntien jäsenten tiedot. Velvoite koskee kaikkia työpaikkoja ja aloja.
Nyt hallitus esittää lakiin muutoksia, joka poistaisi ilmoitusvelvollisuuden kokonaan pieniltä, alle 10 työntekijän työpaikoilta. Halutessaan ne voisivat tehdä ilmoituksen myös jatkossa, mutta se olisi vapaaehtoista.
– Päätös tarkoittaisi käytännössä sitä, että lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäisi hieman yli 95 prosenttia yrityksistä. Muutos asettaisi pienet ja suuret työpaikat hyvin eriarvoiseen asemaan, SAK:n päälakimies Timo Koskinen sanoo.
Ilmoitusvelvollisuus poistuisi myös työpaikoilta, joilla työsuhteet kestävät alle 30 päivää. Tämä kohtelee kaltoin epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä, kuten määräaikaisia, nollatyösuhteisia, kutsutyöntekijöitä ja usein myös vuokratyöntekijöitä.
– Nimenomaan tämäntyyppisissä työsuhteissa työsuojelun uhat ja vaarat korostuvat, joten sekä työntekijät että työnantajat hyötyisivät työsuojeluosaamisen kartuttamisesta. Epätyypilliset työsuhteet ovat myös yleisiä aloilla, joilla työskentelee paljon nuoria ja ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Heidän työsuojelutietämyksensä on keskimääräistä heikompaa.
Pienet yritykset ja työpaikat jätetään oman onnensa nojaan
Tähän saakka rekisterillä on nähty olevan suuri merkitys sille, että työsuojelua koskeva tieto leviää kaikenkokoisille työpaikoille. Muun muassa rekisteriin ilmoitetut työsuojelupäälliköt tai työsuojeluvaltuutetun tehtävään valitut työntekijät saavat tietoa ja koulutusmateriaalia käyttöönsä automaattisesti ja maksutta. Kaikki voittavat.
– Ainoaksi selkeäksi kehittämiskohdaksi on tunnistettu se, että rekisterin hallinnointivastuu pitäisi siirtää kokonaan sosiaali- ja terveysministeriöltä rekisteriä nykyisin ylläpitävälle Työturvallisuuskeskukselle.
Tämän toteuttamiseksi aloitettiin jokunen vuosi sitten lainvalmisteluhanke. Samalla rekisteriä oli tarkoitus kehittää tukemaan nykyistä paremmin työelämän tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
– Valmistelu sujui hyvässä yhteisymmärryksessä aina viime metreille saakka. Yllätys oli kova, kun lopuksi pienet yritykset päätettiinkin jättää ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Tämä toki sopi ajan henkeen, kun muissakin hallituksen lakihankkeissa pienet työnantajat vapautetaan velvoitteistaan, kuten esimerkiksi yt-lakiin ehdotetut kevennykset osoittavat.
Pikavoittoja työsuojelutietouden kustannuksella
SAK katsoo, että rekisteriä olisi pitänyt kehittää eteenpäin sen sijaan, että se käytännössä ajetaan alas. Painotimme viime viikolla antamassamme lausunnossa, että nykyisen lain ilmoitusvelvollisuudet takaavat parhaiten kattavan työsuojeluhenkilöiden rekisteröinnin, informoinnin, kouluttamisen ja valvonnan. Myös palkansaajakeskusjärjestöt STTK ja Akava ovat tuoneet samaa kantaa esille.
Rekisterin kattavuuteen liittyviä puutteita olisi voinut korjata lisäämällä varsinkin pienten työpaikkojen tietämystä rekisteristä ja työnantajan lakisääteisestä ilmoitusvelvollisuudesta.
– Kyse on nimenomaan tehokkaimmasta vaikutustavasta eli ennalta ehkäisevästä toiminnasta, jonka vaikutus pidemmällä aikavälillä on kaikkien tutkimusten mukaan ylivoimaisesti kustannustehokkainta. Tätä eivät lakia laativat tunnu haluavan ymmärtää. Lakimuutoksen toivotaan tuovan yrityksille lyhyen aikavälin säästöjä hallinnollisissa kuluissa työsuojelutietouden heikentämisen kustannuksella, Koskinen huomauttaa.
Pahimmassa tapauksessa pienet työpaikat voisivat tulkita lakimuutoksen merkiksi siitä, ettei työsuojeluvaltuutettua kannata valita pienille työpaikoille, koska sitä ei ole pakko ilmoittaa rekisteriinkään.
– On hyvä muistaa, että työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin aivan avainroolissa edistämässä työntekijöiden työturvallisuutta ja -terveyttä työpaikoilla. Sama koskee työsuojelupäällikköä, jollainen pitää olla aina, myös pienillä työpaikoilla, Koskinen muistuttaa.
Lakimuutos tulisi voimaan 2025.