Pieni palkka voi suistaa köyhyyteen – työpaikoilla asia kannattaa ottaa puheeksi

Rakentava keskusteluyhteys työnantajan ja henkilöstön välillä on hyvä lähtökohta palkkaköyhyyden juurimiseen. Luottamushenkilöiden verkostoituminen taas edistää hyvien käytäntöjen jakamista.

Suomessakin on työssäkäyviä köyhiä. Palkkaköyhyydestä voi puhua, kun tienestit eivät riitä normaaliin elämiseen – asumiseen, ruokaan, arkipäivän tarpeisiin.

– Meidänkin talossamme on palkkaköyhyyttä, etenkin nuorilla työntekijöillä. Tuntipalkka on pieni, lisät ovat pienet ja työtuntejakin on välillä kovin vähän. Tämä ei ole vain meidän vaan koko alan yhteinen risti, nimettömänä pysyttelevä ravintolaketjun luottamusmies kertoo.

Palkkaköyhyys on viheliäinen ongelma, johon ei ole aina helppoja ratkaisuja. Joissakin työpaikoissa ja organisaatioissa asia on kuitenkin otettu tosissaan ja tilanteeseen on saatu parannusta.

SAK selvitti tuoreessa haastattelututkimuksessa, millaisia vaikutusmahdollisuuksia henkilöstöllä ja luottamushenkilöillä on puuttua palkkaköyhyyteen omalla työpaikallaan.

Tutkimuksessa oli mukana 12 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua eri puolilta Suomea ja siinä selvisi, että työpaikkojen välillä on suuria eroja.

Kokeneempien kollegojen tärkeät neuvot

Edellytykset ratkoa palkkaköyhyyttä työpaikalla ovat hyvät, jos työnantajan ja henkilöstön välillä on rakentava ja säännöllinen keskusteluyhteys, selvisi tutkimuksesta. Samoin niin työnantajan, luottamushenkilöiden kuin henkilöstön halu etsiä ratkaisua ongelmiin edesauttaa palkkaköyhyydestä pääsemistä.

Ravintolaketjun luottamusmies painottaa hänkin työpaikan hengen merkitystä.

– En tarkoita vain henkilöstön, luottamushenkilöiden ja työnantajan välistä keskusteluyhteyttä, vaan myös työntekijöiden keskinäistä ilmapiiriä. Nuori työntekijä voi saada kokeneemmalta kollegalta rohkaisua ja neuvoja siihen, miten ottaa palkankorotus tai lisätunnit puheeksi esimiehen kanssa, hän huomauttaa.

Luottamusmies kertoo, että heidän talossaan palkkaköyhyydestä ei ole keskusteltu yleisellä tasolla, vaan työntekijät ovat itse neuvotelleet esihenkilöidensä kanssa. Välillä neuvottelut ovat tuottaneetkin tulosta.

– Ajattelen niin, että jos minä lähtisin näihin neuvonpitoihin mukaan, tilanne muuttuisi heti paljon vakavammaksi ja kärjistyisi turhaan. Annan kyllä mielelläni neuvoja palkkakeskusteluihin.

Jämähtänyt yrityskulttuuri este palkkaneuvotteluille

Tutkimushaastatteluista kävi ilmi, että työpaikoilla moni asia voi vaikeuttaa tai estää ratkaisun löytymistä. Palkkakysymysten ratkominen on hankalaa, jos työpaikalla on paljon muitakin ongelmia ja luottamusmiehen aika menee henkilöstön akuuttien hankaluuksien selvittämiseen.

Toisaalta luottamusmiehellä voi olla omassa osaamisessaan puutteita. Hänellä ei välttämättä ole työkaluja ja malleja palkkaneuvottelujen avaamiseen.
Joskus ratkaisun etsiminen tyssää jämähtäneeseen yrityskulttuuriin. Kaikenlaisten muutosten tekeminen on vaikeaa. Usein jämähtänyttä yrityskulttuuria leimaa voimakas hierarkkisuus. Mahdolliset palkankorotukset kasaantuvat johtoportaalle ja asiantuntijoille.

Erityisen hankalaa palkkaköyhyyttä on ratkoa, jos yrityksen katteet ovat pienet eikä palkanmaksuvaraa juurikaan ole. Tällainen tilanne on tyypillinen aloilla, joilla yritys myy palveluitaan kilpailutusten kautta.

Ravintolaketjun luottamusmiehen mukaan palkanmaksuvaran pienuus vaivaa nyt myös ravintola-alaa.

– Kesän myynti on jäänyt odotuksista. Korotuksiin ei taida juurikaan olla varaa. Ja kun asiakkaita on ollut vähän, on työtuntejakin ollut tarjolla odotettua vähemmän, hän kertoo.

Parhaat käytännöt jakoon

Palkkaköyhyyden nujertamiseksi on kuitenkin paljon tehtävissä.

Liitot voivat kouluttaa luottamushenkilöitä siitä, miten voi nostaa epäkohtia esiin keskusteluissa työnantajan kanssa. Selkänojaa neuvonpitoon voi hankkia esimerkiksi henkilöstölle tehdyistä kyselyistä tai äänestyksistä. Neuvottelua voi helpottaa, kun pystyy todentamaan työnantajalle, mitä työntekijät ajattelevat.

Luottamushenkilöiden keskinäinen yhteistyö ja verkostoituminen puolestaan mahdollistaa kokemusten ja toimivimpien käytäntöjen jakamisen.
Työnantajan kanssa neuvotellessa voi olla hyötyä siitä, jos työntekijöiden edustaja pystyy kertomaan, miten menestyvä kilpailijakin on onnistunut lisäämään työtunteja tai korottamaan palkkoja.

Mahdollisimman reilut työvuorolistat

Nimettömänä esiintyvän luottamusmiehen ravintolaketjussa on kiinnitetty huomiota etenkin työtuntien jakamiseen.

– Työvuorolistojen laatijat tekevät parhaansa, jotta tunnit jakautuisivat työntekijöiden kesken mahdollisimman reilusti, luottamusmies sanoo.

Ravintolaketjun käytössä on myös Whatsapp-ryhmä, jossa esihenkilöt ilmoittavat vapaista työvuoroista. Halutessaan työntekijä voi napata lisätunteja ketjun muista toimipisteistä.

– Tämä toimii joillekin, mutta ei kaikille, luottamusmies huomauttaa.

Hallituksen leikkaukset osuvat pienituloisiin

Ravintola-alalla työskentelee paljon nuoria opiskelijoita.

– Monelle heistä kuluneen kesän tavallista vähäisemmät tunnit ovat olleet pettymys. Moni on ajatellut, että kesän tienestit riittäisivät pitkälle syksyyn. Osa meidän nuorista työntekijöistämme onkin nyt kertonut muuttavansa vanhempiensa luokse asumaan, kun rahat eivät riitä omaan asuntoon, luottamusmies kertoo.

Hän huomauttaa, miten Petteri Orpon hallituksen kaavailemat asumislisän leikkaukset kiristävät entisestään etenkin pienituloisten ja nuorten toimeentuloa.

Syyskuun alussa voimaan tullut arvonlisäveron korotus kurittaa kaikkien ostovoimaa.

Anu Vallinkoski