Miten työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia?

Kelan uusin tilasto kertoo karuja lukuja mielenterveyspulmien aiheuttamista sairauspoissaoloista. Työoloja ja palveluja parantamalla voidaan monin tavoin tukea mielenterveyttä ja vähentää sairauspoissaoloja.

Mielen ylikuormitukselle ei ole yhtä syytä, mutta on todettu, että määrällisesti liiallinen työ tai jatkuva kiire rasittavat. Myös tiedonkulun puutteet, epäselvä työnkuva, yksitoikkoisuus tai epäasiallinen kohtelu voivat aiheuttaa haitallista kuormitusta. Nämä kaikki olisivat hoidettavissa työn oikealla mitoituksella ja työntekijöiden ottamiselle mukaan työn suunnitteluun ja organisaation kehittämiseen.

Vaikka kyse on ihmisten mieleen liittyvistä ongelmista, mielenterveys on tuottavuuskysymys. Kelan tuore tilasto kertoo, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot aiheuttavat työpaikoilla vähintään miljardin euron suorat vuosikustannukset. Välilliset kustannukset, joissa huomioidaan myös esimerkiksi sijaisten palkkaamiseen tai hallinnolliseen työhön liittyvät kulut, voidaan arvioida olevan suunnilleen samansuuruiset.

Kelan tilastoissa eivät näy lyhyet poissaolot, sillä sairauspäivärahaa aletaan maksaa 10 arkipäivän pituisen omavastuuajan jälkeen. Kela arvioi, että työpanoksen menetys pitkien mielenterveysperusteisten poissaolojen ajalta oli vuonna 2023 noin 5,8 miljoonaa työpäivää. Jos kokonaiskustannuksiin lasketaan mukaan myös työkyvyttömyyseläkkeet, tuottavuuden väheneminen, vaikutukset verokertymään ja sote-palvelujen menot, nousevat mielenterveysongelmien kokonaiskustannukset vähintään 10 miljardiin euroon vuositasolla.

Hyvä työ edistää mielenterveyttä

Konkreettisia keinoja mielen hyvinvoinnin edistämiseksi ovat esimerkiksi kannustava johtaminen ja toimivan vuorovaikutuksen tukeminen työpaikalla.
Ihmisille tulee paineita myös työn ulkopuolelta. Työntekijät voivat paremmin, jos työn ja muun elämän yhdistämiseen kiinnitetään huomioita.

Esimerkiksi joustomahdollisuudet maksavat itsensä takaisin, kun työntekijät sitoutuvat hyvään työnantajaan ja ovat myös valmiita joustamaan takaisin.
Mielenterveyttä edistävät teot työpaikoilla eivät ole rakettitiedettä, vaan kaikkia työpaikkoja voidaan kehittää ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

Henkilöstön edustajien roolin vahvistaminen ja henkilöstön ottaminen mukaan organisaation kehittämiseen auttavat luomaan rakenteita, jotka pitkällä aikavälillä vähentävät mielenterveyden ongelmista aiheutuvia sairauspoissaoloja.

SAK on laatinut Hyvä työ -sivuston, joka kokoaa yhteen hyvän työelämän ja hyvän työpaikan kriteereitä. Hyvä työ on turvallista, antaa toimeentulon ja riittävästi vapaa-aikaa. Hyvä työ on reilua ja antaa vaikutusmahdollisuuksia sekä edellytykset kouluttautumiseen. Sivustolta löytyy myös testi, josta saa työkaluja oman työpaikan kehittämiskohteiden kartoittamiseen.

Työterveyshuolto tukee mielenterveyttä

Mielenterveyden hoidossa ennakointi ja varhainen avunsaanti ovat tärkeitä. Työterveyshuollolla on nykyisin tarjolla matalan kynnyksen tukea mielenterveydelle. On tärkeätä, että nämä palvelut sisältyvät työpaikan työterveyshuollon sopimukseen ja tieto mahdollisuudesta käyttää palveluja on kaikkien työntekijöiden tiedossa.

Työterveyshuolto voi auttaa myös liitännäisoireiden, kuten unihäiriöiden hoidossa, sillä puutteellinen lepo ja palautuminen voivat pahentaa alkavia oireita. Mikäli tarvittaisiin työn keventämistä, voi työterveyshuolto auttaa sopivan toimenkuvan räätälöimisessä. Samalla on hyvä muistaa, että työterveyshuolto on vaitiolovelvollinen terveyteen ja sairauteen liittyvien tietojen osalta.

Työterveyshuollon rooli on toimia asiantuntija-apuna, kun taas työnantaja vastaa työn organisoinnista sekä työsuojelutoimista.

Työterveyshuollon sopimuksia päivittäessään työsuojeluvaltuutettujen on hyvä varmistaa, että työolosuhteiden kartoituksiin ja työntekijöiden terveystarkastuksiin sisältyy myös mielenterveyden edistäminen työssä. Työmarkkinajärjestöt puolestaan haluavat kehittää palvelujen kela-korvauksia niin, että varmistetaan esimerkiksi ryhmämuotoisten psykologipalvelujen korvaukset työterveyshuollossa.

Kaikilla työikäisillä ei ole työterveyshuoltoa käytettävissään, tai sopimus on sisällöltään suppea. Työttömillä, perhevapailla olevilla tai yksinyrittäjillä ei ole työterveyshuoltoa. Tämän vuoksi julkisen sektorin pitää pystyä tarjoamaan varhaisen tuen mielenterveyspalveluita sekä samalla huomioimaan työkyvyn ylläpitämisen tarpeet työikäisillä. Tällä hetkellä julkisen sektorin hoitojonot, rahoitusvaje ja vireillä oleva hoitotakuun heikentäminen muodostavat ison uhkan oikea-aikaisille mielenterveyspalveluille ja työkyvyn tuelle.

Uusi asetus auttaisi työkuormituksen hallinnassa

Nykyinen lainsäädäntömme ei anna riittävää perustaa hallita psykososiaalista eli mielen kuormittumista työssä. Toisin kuin muissa pohjoismaissa, Suomessa ei ole täsmällistä lainsäädäntöä psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta.

Hallitusohjelma sisältää tavoitteen uupumuksesta ja työpahoinvoinnista aiheutuvien sairauspoissaolojen puolittamiseksi, mutta tavoitteen toteuttamiseksi ei ole toistaiseksi tehty riittävästi.

SAK ja muut palkansaajajärjestöt pitävät tärkeänä, että työryhmässä valmiiksi luonnosteltu työturvallisuuslain täsmennys sekä uusi asetus kuormituksen hallinnasta saatetaan voimaan mahdollisimman pian. Näin työpaikat saisivat selkeän tiedon siitä, mitkä ovat minimivelvoitteet työnkuormituksen hallitsemiseksi. Samalla myös työsuojeluvalvonta helpottuisi.

Riitta Työläjärvi
Kirjoittaja on SAK:n asiantuntijalääkäri