Oikeudenmukainen siirtymä osaksi kaikkia ilmastopäätöksiä
Oikeudenmukainen siirtymä on saatava osaksi kaikkea ilmasto- ja energiapoliittista päätöksentekoa ja ilmastotoimien vaikutuksiin työpaikoilla on vastattava osaamista tukemalla.
TÄLLÄ SIVULLA
Oikeudenmukaisen siirtymän periaate on saatava osaksi kaikkea ilmasto- ja energiapoliittista päätöksentekoa ja suunnitelmia
Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa suuria ja nopeita muutoksia elinkeinorakenteessa. Jotta muutos onnistuu, sille tarvitaan myös työntekijöiden tuki.
Miten tavoite saavutetaan?
- YK:n oikeudenmukaisen siirtymän periaatteiden noudattamisen velvoittavuutta ilmastopoliittisessa päätöksenteossa vahvistetaan.
- Päästövähennystoimien työllisyys- ja osaamistarvevaikutusten laaja-alaisesta arvioinnista tehdään velvoittava osa ilmastopoliittista päätöksentekoa.
- Kansallisen ja sektorikohtaisten ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumissuunnitelmien sekä oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmien valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa kuullaan ja aktiivisesti osallistetaan ammattiliittoja. Sidosryhmäyhteistyön tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista.
Miksi tavoite on tärkeä?
Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Käytännössä kyse on suurista ja nopeista muutoksista elinkeinorakenteessa. Jotta tavoitteella on myös murrosalojen työntekijöiden tuki, tulee hallituksen olla velvoitettu reagoimaan esimerkiksi päästövähennystoimien työllisyysvaikutuksiin ja nopeasti muuttuviin työntekijöiden osaamistarpeisiin.
Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen noudattaminen tarkoittaa sellaisen ilmastopolitiikan edistämistä, jossa päästövähennystoimien työllisyysvaikutukset sekä työntekijöiden uudenlaiset osaamistarpeet tunnistetaan ja muuttuneisiin tarpeisiin vastataan suunnitelmallisesti. Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteeseen kuuluu myös riittävästä sosiaali- ja muutosturvasta huolehtiminen. Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen määritelmä pohjaa Pariisin ilmastosopimukseen, joten termi on laajasti kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tunnustettu. Se antaa periaatteiden edistämiselle hyvän selkänojan.
Euroopan komissio on julkaissut sopeutumissuunnitelmien laatimiseen ohjeistuksen, jossa edellytetään kaikkien olennaisten sidosryhmien (ml. työmarkkinatoimijat) aktiivista osallistamista koko prosessin ajan. Ammattiliittojen osallistuminen valmisteluun ja toimeenpanon seurantaan on tärkeää, jotta ilmastonmuutoksen työterveys- ja työllisyysvaikutukset nousevat osaksi poliittista keskustelua ja päätöksentekoa. Samalla lisätään ammattiliittojen osaamista ja ymmärrystä ilmastomuutoksesta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan.
Ilmastotoimien vaikutuksiin työpaikoilla on vastattava osaamista tukemalla
Ei riitä, että vain turveala huomioidaan työntekijöiden osaamisen päivittämisessä vaan kaikkia fossiilisesta energiasta irrottautuvien toimialojen työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti.
Miten tavoite saavutetaan?
- Kaikkia fossiilisesta energiasta irrottautuvien toimialojen työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti. Työntekijöiden osaamisen päivittämiseen suunnattujen varojen (esimerkiksi Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja Kestävä kasvu -ohjelma) kohdentamisperusteita uudistetaan niin, että kriteereissä tunnistetaan laaja-alaisemmin murroksessa olevat alat (esimerkiksi energiaintensiivinen teollisuus) ja eri työntekijäryhmien muuttuvat osaamistarpeet.
- Koulutuspolitiikassa huomioidaan ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan vaikutus osaamistarpeisiin ja sovelletaan oikeudenmukaisen siirtymän periaatetta. Samalla kun yrityksiä tuetaan esimerkiksi investointi- tai TKI-tukien avulla siirtymässä kohti hiilineutraaliutta, laajennetaan työnantajien koulutus- ja muutosturvavelvoitetta ja lisätään uudelleen-, täydennys- ja muuntokoulutusta.
Miksi tavoite on tärkeä?
Työntekijöiden osaamisen päivittämiseen suunnattuja Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoja on toistaiseksi kohdennettu puutteellisesti. Esimerkiksi Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston sosioekonomisia analyyseja olisi kohdennettava muillekin kuin vain turvetoimialalle, jotta sen noin 665 miljoonan euron varat hyödyttäisivät laajemmin energiamurroksessa olevien alojen työntekijöitä. Myöskään Kestävä kasvu -ohjelmassa rahoitusta ei ole suunnattu työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen.
Ilmastonmuutos ja ilmasto- sekä energiapolitiikka muuttavat elinkeinorakennetta, ja muutos näkyy myös osaamistarpeiden muutoksena eri toimialoilla ja työntekijäryhmissä. Jotta mielekästä, turvallista ja ihmisarvoista työtä on tarjolla myös jatkossa, tulee työntekijöiden osaamisen päivittämiseen olla resursseja ja keinoja.