Järjestäytymisaste on kääntynyt nousuun Yhdysvalloissa
Yhdysvalloissa järjestäytymisaste kääntyi nousuun vuonna 2006. Suuntaus jatkui vuonna 2007 ja myös tammi-kesäkuussa 2008. Se ilmenee Kalifornian yliopiston työvoimaa ja työllisyyttä tutkivan laitoksen tuoreesta raportista.
Vuonna 2006 järjestäytymisaste kohosi 0,1 prosenttiyksikköä. Viime vuonna suunta parempaa kiihtyi niin, että järjestäytymisaste nousi 0,5 prosenttiyksikköä. Tämän vuoden alkupuoliskolla kehitys on jatkunut yhtä suotuisana kuin vuonna 2007.
Vuoden 2008 puolivälissä 12,6 prosenttia siviilitehtävissä työskentelevistä oli liittynyt ammattiliittoon. Noin 14,7 miljoonaa siviilialojen palkansaajaa kuului ammatillisesti järjestäytyneisiin.
Viime vuosien lukuihin vedoten tutkimuslaitoksen johtaja Ruth Milkman korostaa, että huolimatta todella vihamielisestä toimintaympäristöstä ay-liike voi laajeta.
Jäsenhankinnassa liitoilla on näyttöä järjestäytymisen myönteisestä merkityksestä palkansaajille. Järjestäytyneiden keskimääräinen tuntipalkka on noin 1,6 euroa korkeampia kuin järjestäytymättömien. Lisäksi järjestäytyneiden eläke-edut, työterveydenhuolto ja useat muut työehdot ovat keskimäärin selvästi paremmat kuin järjestäytymättömien.
Järjestäytyneen palkansaajakunnan profiili on vuosikymmenten mittaan muuttunut. Aiemmin suurimman ryhmän muodostivat vähän koulutetut tehdastyöläiset, nykyään paljon enemmän koulutusta saaneet valkokaulustyöntekijät.
Runsas neljännes järjestäytyneistä on opettajia ja opetusalan muita työntekijöitä. Yli kahdeksasosa koostuu julkisalojen työnantajien palkkaamista sosiaalisektorin, toimistojen, kirjaston yms. työntekijöistä.
Jäsenkunnan koostumuksen muutos näkyy myös ay-liikkeen maantieteellisten painopisteiden siirtymisenä. Supistuvia teollisuudenaloja edustavien osavaltioiden osuus on kaventunut. Korkein järjestäytymisaste löytyy nyt Kaliforniasta. Se on noussut 17,8 prosenttiin oltuaan 15,7 prosenttia vuonna 2006. Kalifornian ay-järjestöissä on enemmän naisia kuin miehiä.
Roturyhmistä järjestäytyneimpiä ovat afroamerikkalaiset, joiden osuus julkisen sektorin työpaikoista on suuri, kun sitä verrataan muiden ryhmien osuuteen.
