Ruotsin päättäjät ovat heikentäneet työlainsäädäntöä monin tavoin
Ruotsissa päättymässä olevalla neljän vuoden vaalikaudella työlainsäädäntöä on monin tavoin muutettu palkansaajille epäedulliseen suuntaan. Eniten palkansaajien asemaa ovat kuitenkin heikentäneet työttömyys- ja sairausvakuutuksen pelisääntöjen muutokset, ay-liikkeen oikeusaputoimiston LO-TCO Rättskyddin johtava lakimies Dan Holke arvioi tuoreessa muistiossaan.
Holken mukaan työlainsäädäntöön on tehty viisi mainittavaa huononnusta. Työsuhdeturvaa on nakerrettu pidentämällä määräaikaisten työsuhteiden enimmäiskestoa. Uusien määräysten mukaan työnantajalla on oikeus pitää henkilöä viiden vuoden jaksolla kaksi vuotta sijaisena ja toiset kaksi vuotta "yleisellä määräaikaissopimuksella". Tämä oikeus yhdessä koeaikaa ja kausityötä koskevien määräysten kanssa on luonut tilanteen, jossa yhä useammalla ei ole mitään työsuhdeturvaa, ruotsalaisjuristi arvostelee.
Työsuhdeturvaa koskeva lainsäädäntö ei heikennysten jälkeen täytä edes EU-oikeuden vähimmäisvaatimuksia, Holke muistuttaa Euroopan komission kantaan vedoten.
Toisen huononnuksen Ruotsin hallituskoalitio on toteuttanut väljentämällä yritysten tasa-arvosuunnitelmia koskevia vaatimuksia. Vanhan lainsäädännön mukaan suunnitelmat piti päivittää vuosittain ja tehdä kaikissa vähintään 10 työntekijän yrityksissä. Nyt laki velvoittaa vähintään 25 työntekijän työnantajia ja suunnitelma on tarkastettava kolmen vuoden välein.
Kolmannen taka-askeleen päättäjät ottivat sopeuttaessaan Ruotsin lainsäädäntöä EY-tuomioistuimen ratkaisuun niin sanotussa Lavalin tapauksessa. Rajoittaessaan lakko-oikeutta Ruotsi meni pidemmälle kuin tuomioistuin päätöksessään vaati, Holke arvostelee.
Lisäksi hän syyttää hallitusta siitä, että se on työlainsäädännön muutoksillaan helpottanut työehtosopimusten kiertämistä ja vaikeuttanut ulkomaisten työantajien kanssa neuvottelemista ja sopimista.
