Harva saksalainen uskoo eläkkeensä riittävän
Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia arvioi, että heidän eläkkeensä eivät riitä elinkuluihin. Lisäksi 40 prosenttia uskoi tulevansa eläkkeellään toimeen vain jotenkuten.
Näkemykset olivat pessimistisempiä kuin viime vuoden kyselyssä. Eläkenäkemyksiä heikensi yritysten vähäinen satsaus työntekijöidensä eläketurvaan. Yhteensä 69 prosenttia vastasi, että heille ei ole tarjolla mitään yritysten omia eläkejärjestelyjä tai ne ovat vähäisiä.
Yritysten omat eläkerahastot ja vastaavat järjestelyt tukivat vähiten niitä, jotka uskovat selviävänsä huonoimmin eläkkeellään. Heistä 77 prosenttia ei ollut saanut mitään tarjouksia työnantajaltaan eläketurvansa parantamiseen. Tuki suuntautuu eniten hyvin toimeentuleville.
DGB:n johtoon kuuluva Annelie Buntenbach vaatii poliitikoilta toimia vanhuuden ajan köyhyyden estämiseksi. Lakisääteiseen vakuutukseen on koottava riittävä ikääntymisen huomioiva varanto ja yritysten eläkejärjestelmiä on kehitettävä, hän sanoo.
Vuokratyöläiset pelkäävät vanhuuden köyhyyttä
Kaupan ja ravintola-alan työntekijät uskoivat yleisimmin, että heillä on vaikeuksia selvitä eläkkeellään. Osapäivätyöntekijät olivat kokopäivätyöntekijöitä enemmän huolissaan eläkkeistään. Osapäiväisistä 54 prosenttia ei uskonut eläkkeen riittävän, kokoaikaisista työntekijöistä näin uskoi 37 prosenttia.
Miehet uskoivat pärjäävänsä eläkkeellä naisia paremmin ja vanhimmat paremmin kuin nuorimmat. Vuokratyöläisistä 57 prosenttia ei uskonut eläkkeensä riittävän ja 33 prosenttia uskoi sen riittävän juuri ja juuri.
Yritysneuvostoa ylläpitävässä yrityksessä eläkkeensä arvioi riittämättömäksi tai niukaksi 79 prosenttia vastaajista. Ilman yritysneuvostoa olevissa yrityksissä luku oli 87 prosenttia. Saksassa lailla säädellyt yritysneuvostot takaavat työntekijöille vaikutusmahdollisuuden työpaikkansa asioihin.
DGB-Index Gute Arbeit -kyselyyn vastasi tänä syksynä 5 793 palkansaajaa.
Heikki Jokinen
