SAK:n työttömyysbarometri: Työttömien tilanteesta huolestuttavia tuloksia
Kuluneen vuoden aikana työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin Suomessa. TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 306 000 työtöntä työnhakijaa, heistä noin kaksi kolmesta (204 000) on enintään toisen asteen (yleensä lukio tai ammattikoulu) koulutuksen suorittaneita.
SAK:n työttömille työhakijoille tekemän tutkimuksen mukaan merkittävin työttömyyden syy työuran loppupäässä on koettu ikäsyrjintä. Ikääntyneet työntekijät pääsivät nuorempia hakijoita selvästi harvemmin työhaastatteluihin, ja heillä oli haastatteluhetkellä selkeästi harvemmin tiedossa uutta työtä.
– Ikäsyrjintä liittyy usein ennakkoluuloihin vanhempien työntekijöiden terveyden ja osaamisen suhteen. Jos he pääsevät näyttämään taitonsa työkokeilun tai palkkatuen avulla, he saavat todennäköisemmin työpaikan, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kertoo.
Useat sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo vaikeuttaneet työttömien toimeentuloa. Toinen syyskuuta voimaan tulevat leikkaukset heikentävät erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden mahdollisuuksia pysyä työelämässä. Esimerkiksi 57 vuotta täyttäneet ovat voineet päästä työllistämisvelvoitteen piiriin. Lakimuutoksen jälkeen tämä mahdollisuus poistuu.
Työllisyyden edistämisessä Näätänen heittää pallon yrityksille. Superihmisten etsimisen sijasta on aika opetella muokkaamaan työtä työntekijöiden työkyvyn mukaan. Varsinkin työuran loppupäässä olevat työntekijät ovat usein sitoutuneita, ja he tuovat mukanaan kyvyn löytää ratkaisuja pitkän kokemuksensa vuoksi.
Työttömyys vie köyhyyteen etenkin nuoria
Tutkimuksessa selvisi, että SAK:n alojen työnhakijoiden toimeentulo on jo nykyisellään erittäin tiukalla. Työttömistä työntekijöistä 39 prosenttia vastasi, että heillä ei ole aina varaa perustarpeisiin, kuten ruokaan tai vaatteisiin. Huolestuttavinta on, että vastaava luku alle 30-vuotiailla on 50 prosenttia.
– Tulosten perusteella näyttää siltä, että köyhyys yleistyy etenkin nuorten keskuudessa työttömyysturvaleikkausten vuoksi, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kertoo.
SAK:n alojen ansiosidonnaisella olevien työnhakijoiden keskitulo on noin 1356 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käyttöön jää keskimäärin noin 1012 euroa. Se on pieni summa, kun siitä on maksettava kaikki elämisen kustannukset. Arvonlisäveron nousu tulee pahentamaan vielä tilannetta.
– Köyhyys vaikuttaa ihmisten terveydentilaan ja lisää stressiä. Voimavarat hakea uutta työtä vähenevät. Työttömyysturvan leikkaukset eivät aja ihmisiä töihin, vaan kasvattavat köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrää, jotka eivät pääse takaisin työelämään.
SAK:n työttömyysbarometri julkaistiin 27. elokuuta. Kysely tehtiin maaliskuussa 2024 yhteistyössä työttömyyskassojen kanssa. Siihen vastasi 1843 SAK:n alojen kokonaan työtöntä työnhakijaa.
