Skanska mukana mustien listojen teossa Britanniassa

Rakennusalan mustat listat ovat olleet esillä julkisuudessa siitä asti, kun Britannian tietosuojavirasto Information Commissioner's Office teki vuonna 2009 ratsian The Consulting Association -nimiseen yritykseen. Se oli kerännyt 44 rakennusyhtiölle mustan listan 3 213 rakennustyöläisestä työhönotossa käytettäväksi.

Rakennusyhtiöt maksoivat mustan listan käytöstä kukin noin 3 500 euroa vuodessa sekä erillisen maksun jokaisesta nimestä, jonka ne tarkistuttivat. Konsulttiyrityksen omistaja tuomittiin sakkoihin tietosuojalain perusteella, ja toiminta lakkautettiin.

Listat sisälsivät ay-aktiiveja

Listoilla oli pääosin työpaikkatason ay-aktiiveja sekä työterveys- ja työturvallisuusasioissa aktiivisia rakennustyöläisiä. Heitä oli määritelty muun muassa häiriköiksi tai militanteiksi. Suurin ammattikunta listalla olivat sähköasentajat, yli neljännes kaikista. Listatuista 240 oli naisia.

Konsulttiyrityksen nyt jo kuollut omistaja kertoi The Times -lehden haastattelussa tänä vuonna, että ääriryhmiä seuraava poliisin yksikkö oli ollut aktiivinen mustan listan synnyssä. Hänen mukaansa poliisi etsi tapaa kertoa rakennusyrityksille työpaikkojen "pulmien aiheuttajista" ja vastineeksi kehotti rakennusyrityksiä toimittamaan hänelle tietonsa hankalista työntekijöistä. Poliisi kieltäytyi kommentoimasta tietoja The Timesille.

Poliisin toimintaa tutkiva Independent Police Complaints Commission kertoi oikeudessa lokakuussa Scotland Yardin tutkimusten paljastaneen "olevan todennäköistä, että kaikki (poliisin) erikoisyksiköt osallistuvat tietojen toimittamiseen" mustille listoille, kirjoitti The Guardian 12. lokakuuta.

Listaajille porttikielto julkisiin urakoihin

Yhdeksän suurta rakennusyhtiötä antoi konsulttitoimistolle tiedot yhteensä 1 108 työläisestään. Joukossa oli ruotsalainen Skanska, joka tytäryhtiöineen raportoi 75 työntekijänsä toiminnasta.

Innokkain ay-toiminnan jäljittäjä oli Carillion, jonka arvellaan tarkistuttaneen vajaassa viidessä vuodessa lähes 15 000 ihmisen taustat. Se oli maksanut mustien listojen ylläpitäjälle tästä useita kymmeniä tuhansia euroja.

Tapausten selvittely on edennyt hitaasti, ja pääosin julkisen alan työntekijöitä edustava GMB-ammattiliitto käynnisti kesäkuussa oikeusjutun. Se vaatii rakennusyhtiöitä maksamaan korvauksia listalle oleville. Liitto päivitti syyskuussa tapauksen taustat selvittävän julkaisunsa (pdf).

TUC ja GMB vaativat, että mustien listojen tekemiseen ja käyttämiseen osallistuneet rakennusyhtiöt on suljettava pois julkisten hankintojen tarjouskilpailuista. Useat kymmenet paikallishallinnon elimet ovatkin jo tehneet tämän päätöksen.

Oikeusjutuilla ja julkisten hankintojen ehtymisellä on vaikutusta. Lokakuun puolivälissä kahdeksan rakennusyhtiötä pyysi anteeksi ja ilmoitti maksavansa korvauksia listoilla olleille. Skanska on yksi näistä yhtiöistä.

TUC on julistanut keskiviikon 20. marraskuuta toimintapäiväksi mustia listoja vastaan. Eri puolilla maata järjestetään mielenosoituksia, ja hallitukselta vaaditaan perusteellista oikeudellista tutkimusta. TUC vaatii myös selvitystä siitä, ovatko muutkin yhtiöt laatineet ja käyttäneet mustia listoja. Keskusjärjestö haluaa, että listojen tekeminen säädetään rikokseksi.

Heikki Jokinen