Kasvot kasvottomille

Orpon-Purran hallitus pyrkii tasapainottamaan julkista taloutta leikkaamalla rajusti sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista. SAK on tuonut esiin kolikon kääntöpuolen: tiukka sopeutus taantumassa lisää työttömyyttä ja hidastaa noususuhdanteen käynnistymistä.  

Leikkausten aiheuttama haitta on erityisen suurta lyhyellä aikavälillä. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että useimmat sosiaaliturvan leikkaukset tai työelämän heikennykset ovat pysyviä. Moni entuudestaan huono-osainen maksaa päätöksistä kallista laskua vielä vuosien päästä.  

Hyvinvointivaltion turvaverkkoja nakertavat leikkaukset eivät tapahdu tyhjiössä. Yksi asia vaikuttaa toiseen, ja vaikutukset kasautuvat. Useimmiten sosiaaliturva muodostuu useasta eri tukimuodosta. Monta pienempää leikkausta kertaantuvat suureksi summaksi. Kritiikistä huolimatta kattavat arvioinnit leikkausten yhteisvaikutuksista uupuvat. SAK ei ole ollut kritiikissään yksin, myös esimerkiksi SOSTE ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat huomauttaneet samasta.

Myös verotuksella on monimutkaisia vaikutuksia toimeentuloon. Esimerkiksi arvonlisäveron korotus voi nostaa tavaroiden ja palveluiden hintoja. Se, miten paljon alv:n nosto vaikuttaa hintoihin, riippuu esimerkiksi yritysten välisestä kilpailutilanteesta. Veronkorotuksen aiheuttama loven suuruus lompakossasi taas määräytyy osin myös sen mukaan, mitä sinulla on tapana ostaa kaupasta. 

Hallitus jakaa niukkuutta siis kaksin käsin: toisessa kädessä on sosiaaliturvan leikkauksia, toisessa veronkorotuksia. Seurauksena monen taloudellinen ahdinko kasvaa ja köyhyys lisääntyy. Hyvin monelle arjen laskujen, kuten ruoan tai asumisen kulujen, kattaminen voi olla haastavaa.

Usein kun puhutaan taloudesta, puhutaan kasvottomista keskiarvoista. Taustalla on edellä kuvattu ongelma: Kuinka tiivistää politiikkatoimien vaikutukset yhdeksi numeroksi, kun ne ovat moninaisia?  

Todellisuudessa hallituksen politiikka, kuten sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden leikkaukset sekä verotuksen muutokset, näkyvät ja tuntuvat jokaiselle hieman eri tavoin.  

Siihen vaikuttaa muun muassa se, mitä sukupuolta olet tai oletko töissä ja millä alalla. Missä ja miten asut tai mitä julkisia palveluita tarvitset? Esimerkiksi ikäsi, perhetilanteeseesi ja asuinpaikkasi vaikuttavat maksamiesi verojen määrään ja julkisten palveluiden tarpeeseen.  

Hallitus jakaa niukkuutta siis kaksin käsin: toisessa kädessä on sosiaaliturvan leikkauksia, toisessa veronkorotuksia.

Keskimääräisestä puhuminen peittää alleen sen, että poliittisten päätösten seuraamukset meistä jokaiselle ovat lopulta jollain tapaa yksilöllisiä. SAK pyrkii paikkaamaan tätä puutetta esimerkkitapauksilla, joilla arvioidaan ja havainnollistetaan hallituksen toimien vaikutuksia yksittäisten ihmisten arkeen.  

SAK julkaisee näitä esimerkkitapauksia tämän viikon ajan sosiaalisen median kanavissaan. Esimerkeissä tehdyt laskelmat perustuvat osin SAK:n omiin laskelmiin, mutta myös esimerkiksi hallituksen esityksien vaikutusarviointeihin sekä ministeriöiden ja muiden viranomaisten laskelmiin.  

Tavoitteenamme on inhimillistää julkista keskustelua. Toivottavasti leikkausten kohteena olevat ”kasvottomat keskimääräiset ihmiset” saisivat tätä kautta omat kasvonsa näkyviin.