Rasismi ei katoa julistamalla

Blogi 27.08. 11:20 Sahlberg Katariina
Kasvokuva Katariina Sahlbergista

Sitoudumme yhdessä puuttumaan syrjintään, kitkemään rasismia ja siten edistämään yhdenvertaisuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla yksilön tasolta yhteisöihin. Tavoitteenamme on luoda oikeudenmukaisempi yhteiskunta, jossa jokainen ihminen taustastaan riippumatta on yhdenvertainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja kokee tulevansa kunnioitetuksi, kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi.

Teksti on hallituksen rasismin vastaisen kampanjan kattositoumuksesta. Sitoumusteksti kuulostaa hyvältä ja todennäköisesti kukaan ei sitä – ainakaan julkisesti – vastusta.  

Miksi hallitus siis joutuu tekemään kampanjan asiasta, josta kaikki ovat samaa mieltä?

Vastaus kysymykseen on valitettavasti, etteivät kattositoumus tai sen tavoite ole itsestäänselvyys suomalaisessa yhteiskunnassa. Edes päättäjät itse eivät ole aina seisoneet tämän tavoitteen takana.

Tämän ovat todistaneet muun muassa toissa kesänä julkisuuteen tulleet poliitikkojen rasistiset kirjoitukset. Nämä olivatkin syy sille, miksi valtioneuvosto ylipäätään julkaisi niin sanotun rasismitiedonannon. Tähän tiedonantoon perustuu tänään lanseerattu rasismin vastainen kampanja.  

SAK on sitoutunut kampanjaan ja sen kattositoumukseen. Lisäksi SAK on sitoutunut pitämään yllä ja kehittämään Työelämän pelisäännöt -palvelua. Palvelun tarkoituksena on tarjota tukea ja maksutonta neuvontaa työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, kuten nuorille ja ulkomaalaistaustaustaisille työntekijöille.  

Rasismin vastaisen työn edistämiseksi on äärimmäisen tärkeää, että mahdollisimman suuri joukko päättäjiä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita yhdessä sitoutuu syrjimättömän yhteyskunnan edistämiseen. Tähän kuitenkin tarvitaan konkreettisia toimia – ei pelkkiä julistuksia.

Tämä kampanja ei tule yksin poistamaan rasismia Suomesta. Rasismin kitkeminen vaatii pitkäaikaista työtä. Yksi konkreettinen työkalu tässä työssä on lainsäädäntötoimet. Jos rasismin kitkemiseen suhtaudutaan vakavasti, pitäisi konkretian näkyä myös lainsäädäntötyössä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut tällä hallituskaudella – vaan päinvastoin.

Esimerkiksi hallituksen esittämä kolmen kuukauden sääntö on täysin vastoin kampanjan kauniisti kirjoitettua kattositoumusta.

Esimerkiksi hallituksen esittämä kolmen kuukauden sääntö on täysin vastoin kampanjan kauniisti kirjoitettua kattositoumusta. Kolmen kuukauden säännön mukaan ulkomaalaisen työntekijän on poistuttava Suomesta, jos hän työttömäksi jäätyään ei kolmen kuukauden aikana löydä uutta työtä.  

Vaikea nähdä, että esimerkiksi tämä kolmen kuukauden sääntö edistäisi yhdenvertaisuutta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla tai että sillä toteutettaisiin tavoitetta luoda oikeudenmukaisempi yhteiskunta, jossa jokainen ihminen taustastaan riippumatta on yhdenvertainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja kokee tulevansa kunnioitetuksi, kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi.

Tiivistäen siis, jos hallituksen rasismin vastaisen kampanjan kattositoumuksen mukaiseen tavoitteeseen halutaan oikeasti päästä, hallituksen pitää ensi sijassa tarkastella omia toimiaan. Rasismi ei nimittäin katoa julistamalla.