Saksan ay-liike on alkanut kannattaa lakisääteistä vähimmäispalkkaa

Työmarkkinoiden viimeaikainen kehitys on saanut Saksan ay-liikkeen muuttamaan suhtautumistaan vähimmäispalkkaan. Aiemmin ay-liike torjui valtion osallistumisen palkkojen sääntelyyn. Nyt ay-liike pitää sitä vähimmäismääräysten osalta tarpeellisena.

Kannan muuttuminen johtuu siitä, että paine pienimpien palkkojen tason alenemiseen on kasvanut kovaksi. Matalapalkkamaat lisäävät alenemispainetta sekä houkuttelemalla työpaikkoja Saksasta että lähettämällä Saksaan polkupalkkoihin tyytyvää työvoimaa.

Myös Saksan hallituksen linjaukset ovat heikentäneet matalapalkkaisten toimeentuloturvaa. Muun muassa työttömyyskorvaus voidaan lopettaa työttömältä, joka kieltäytyy vastaanottamasta rankasti alipalkattua työtä. Palkka voi olla jopa 30 prosenttia alle työehtosopimuksessa määritellyn minimin.

Vuonna 2003 Saksassa oli noin 2,5 miljoonaa täyspäivätyötä tekevää ihmistä, joiden keskimääräinen bruttoansio jäi alle 50 prosenttiin palkansaajien 2 884 euron keskimääräisestä kuukausitulosta. Saksan ammatillinen keskusjärjestö DGB muistuttaa, että 60 prosentilla näistä pienipalkkaisista oli ammatillinen koulutus.

Matalat palkat ovat yleisimpiä vähittäiskaupassa, ravitsemusalalla, vartiointipalveluissa, rakennussiivouksessa sekä puutarha- ja parturintöissä. Ensimmäisenä vähimmäispalkkamääräykset on maan hallituksen avulla luotu rakennusteollisuuteen. Ammattiliitot vaativat vastaavia säädöksiä myös muille matalapalkka-aloille, joita pienten palkkojen alenemisen vaara koskee.

Ajankohtaista Suomen ulkopuolelta toimittanut Juhani Artto
juhani.artto@kaapeli.fi