Vanhuspalvelujen yksityistämisessä puutteita Ruotsissa
Ruotsin Kommunal-ammattiliiton selvityksen mukaan yksityisissä vanhuspalvelualan yrityksissä palkkojen hajonta on kunnallista jonkin verran suurempaa, mutta pääasiassa palkat ovat siellä matalampia.
– Hyvinvointipalveluiden yksityistämisen sanottiin johtavan töiden lisääntymiseen, korkeampaan laatuun sekä yhteiskunnan resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen. Samalla työehtojen piti parantua. Näin ei kuitenkaan käynyt, toteaa Kommunalin puheenjohtaja Annelie Nordström.
Nordströmin mukaan kansalaiset kokevat, että samalla kun heiltä halutaan lisää verorahoja, osa niistä kannetaan kotiin voittoina.
Yksityisellä puolella vanhusten parissa työskentelevät kokevat voivansa vaikuttaa vähemmän työhönsä kuin kunnallisen puolen työntekijät. Määräaikaisten osuus yksityisellä puolella on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin kunnallisella, jossa määräaikaisia on 28 prosenttia työntekijöistä.
Osa-aikatyötä tehdään yksityisissä yrityksissä enemmän ja kokopäivätyön saaminen on kunnallista vanhustyötä vaikeampaa. Lähes puolet eli 45 prosenttia yksityisten yritysten henkilökunnasta haluaisi kokopäivätyötä, kun kunnissa luku on 34 prosenttia.
– Hyvä vanhustyö luodaan pätevillä ja pysyvillä työntekijöillä. Alalle tarvitaan uusia vuokratyösääntöjä, jotka kattavat henkilöstön tarpeen arvioinnin, pätevyyden ja työehdot. Samalla on tärkeää, että poliitikoilla on vahvempi mahdollisuus ohjata ja ottaa vastuu vanhustyöstä, ammattiliitosta todetaan.
Kommunalin kesäkuussa julkistama selvitys pohjaa 8 000 jäsenen kyselyyn sekä saatavilla olevaan tilastoaineistoon. Ruotsinkielinen selvitys löytyy täältä.
Heikki Jokinen
Annelie Nordströmin kuva Fredrik Sandin Carlson
