Suomi globalisaation suurin hyötyjä

Tutkijat laskivat Suomen saaneen kyseisellä aikavälillä yhteensä 164 miljardin lisän bruttokansatuotteeseensa. Summa on 102 prosenttia Suomen vuoden 2011 koko bruttokansatuotteen arvosta.

Listan kakkosena on Tanska, jossa bruttokansantuote kasvoi 1420 euroa asukasta kohden. Sen jälkeen tulevat Japani (1 400 euroa), Saksa (1 240 euroa) sekä Sveitsi (1 220 euroa). Listan toisesta päästä löytyy Intia, jossa globalisaatio nosti bruttokansatuotetta vain 20 eurolla. Intiaa ennen tulevat Kiina (80 euroa), Meksiko (100 euroa), Venäjä (120 euroa) ja Brasilia (120 euroa).

Suomi pysyi ykkösenä myös ostovoimalla korjatussa taulukossa. Siinä toiseksi eniten hyötyneeksi maaksi nousi Slovenia.

Maat pisteytettiin yleisesti käytetyn KOF Globalisazion Indexin avulla. Siinä huomioidaan muun muassa maan kansainvälinen kauppa ja pääomaliikkeet, matkailu, ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä sekä maan linkittyminen muuhun maailmaan esimerkiksi kansainvälisten järjestöjen jäsenyyden kautta. Näin saadun pisteytyksen avulla selvitettiin kansainvälistymisasteen vaikutus kansantalouden kasvuun.

Suuret maat pärjäsivät vertailussa rahassa mitattuna. Listan kärjessä ovat Japani, Yhdysvallat ja Kiina.

Tutkijat myöntävät, että bruttokansantuote on pulmallinen mittari. Toisaalta materiaalinen hyvinvointi luo työpaikkoja, helpottaa tulonjaosta päättämistä sekä vähentää painetta kasvattaa sosiaalisia kuluja.

Saksalainen Bertelsmann Stiftung säätiö laski 42 kehittyneen teollisuusmaan ja hiljaittain teollistuneen maan talouden muutoksia ajalla 1990–2011. Tutkimuksessa selvittettiin mitkä maat olivat hyötyneet eniten talouden maapalloistumisessa. Tutkimusraportin yhteenveto englanniksi löytyy täältä.

Heikki Jokinen