Sankarit

Hän on työtovereiden äänitorvi ja hän tuntee työehtosopimuksen ja työlainsäädännön. Hän ymmärtää talouden kylmät luvut, sovittelee ristiriitoja ja luo uskoa irtisanotuille. Hän on luottamusmies.
28.11.2013 14:59
ARVO
Pääluottamusmiehet Jari Männikkö, Heli Hamari ja Jukka Korhonen

Lehtijutuissa ja tv-uutisissa luottamusmiehet ovat viime aikoina vilahdelleet pääasiassa irtisanomisuutisten yhteydessä, tehtaan portinpielessä lausuntoja antamassa.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalan mukaan mediassa näkyy vain pieni osa luottamusmiehen työstä. Mies tietää mistä puhuu, sillä hän on itsekin aikoinaan työskennellyt luottamustehtävissä Myllykoski Oy:ssä.

– Kyllä se on yleensä arkista asioiden hoitoa. Joku kysyy, onko palkka maksettu oikein. Toinen pohtii, miten pääsisi koulutukseen.

Läheskään aina taustalla ei ole ristiriitaa työnantajan kanssa, vaan kyse voi olla vaikkapa työtapojen ja -olojen kehittämisestä yhdessä työnantajan kanssa.

– Luottamusmies on kuin ukkosenjohdatin siinä työtovereiden ja työnantajan välissä. Hän vie viestiä molempiin suuntiin. Työnantajan hyvät ideat saavat ehkä enemmän ymmärrystä, jos niistä kertoo luottamusmies, Vanhala sanoo.

Kaikkein vaikeinta työntekijöiden edusmiehen työssä on tiukkana pysyminen omille.

– Joskus työehtosopimuksen tulkinta ei vain mene niin kuin työkaverit toivovat. Silloin pitää olla tiukkana. Työnantajalle ärhentely on paljon helpompaa.

Epäluulosta yhteistyöhön

Paperiliiton Vanhala ja työnantajia edustavan Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen ovat yhtä mieltä siitä, että hyvä ja kyvykäs luottamusmies on paitsi työntekijöiden, myös työnantajan etu.

– Jos luottamusmiehiä ei olisi, neuvottelu mutkistuisi ja asioiden eteenpäin vieminen ainakin ottaisi enemmän aikaa. Olisi sekavampaa”, Turunen kuvailee.

– Tulisi anarkia ja kaaos, Vanhala tiivistää.

Vanhalan mukaan työnantajan kannalta paras luottamusmies on hieman hankala. Hän kyseenalaistaa, sparraa ja pakottaa miettimään päätöksiä monelta kantilta.

– Osa työnantajista on tämän ajatuksen sisäistänyt, osa ei, Vanhala huomauttaa.

Aina yhteiselo ei ole ollut yhtä seesteistä.

– Kun luottamusmiehet ilmaantuivat työmaille 1900-luvun alussa samaan aikaan työväenliikkeen ja ammattiyhdistystoiminnan nousun kanssa, patruunat eivät katsoneet kehitystä suopein silmin.

– Työväen piti kuitenkin saada oma ääni kuulumaan työpaikalla. Kun oli sovittu jotain palkoista ja työajoista, pian nousi kysymys, miten sopimusta tulkitaan”, ay-liikkeen historiaa tutkinut SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm sanoo.

Työnantajat hyväksyivät työntekijät neuvotteluosapuoleksi ja tunnustivat laajasti luottamusmiesten aseman vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Ainutlaatuinen järjestelmä

Maailman mitassa suomalainen luottamusmiesjärjestelmä on nykyisellään ainutlaatuinen. Suomessa järjestelmää on rakennettu sekä työehtosopimuksin että lainsäädännön avulla. Tavanomaisempaa on, että luottamusmiesten asema on kirjattu vain työmarkkinaosapuolten keskinäisiin sopimuksiin, jos niihinkään.

– Meillä Suomessa työehtosopimukset ovat perusta. Niissä sovitaan luottamusmiehen valitsemisesta ja määritellään hänen tehtävänsä ja asemansa. Lainsäädäntö täydentää sopimuksia”, Helsingin yliopiston työoikeuden opettaja Jaana Paanetoja selventää.

Tapio Bergholmin mukaan poikkeuksellista suomalaisessa luottamusmiesjärjestelmässä on se, että ammattiyhdistysliike on vahva sekä valtakunnan että työpaikkojen tasolla. Monissa maissa liike on vahva vain jommassakummassa.

– Esimerkiksi Ranskassa suuria valtakunnallisia lakkoja masinoiva ay-liike ei juuri näy työpaikkojen tavallisessa arjessa.

Näköalapaikka

Keski-ikäinen mies – siinä mielikuva tyypillisestä luottamusmiehestä.

– Luottamusmieskunta on miehistä, ja nuoria on vähän. Edusmiehillä ja -naisilla on yleensä takanaan paljon työvuosia ja kokemusta, Vanhala myöntää.

Mutta onko kokemusta ja osaamista myös tulevaisuudessa? Löytyykö eläkkeelle jäävien luottamusmiesten tilalle uusia innokkaita tulijoita?

Työsopimusten ja lainsäädännön näkökulmasta järjestelmä on vakaalla pohjalla. Työntekijä- ja työnantajajärjestöt tähdentävät luottamusmiesjärjestelmän merkitystä. Paperille kirjattu asema ja arvostus eivät kuitenkaan auta, jos tekijöitä ei löydy.

– Tehtävä ei ole aina haluttu. Jos luottamusmies ottaa paikan vastaan pitkin hampain, herää kysymys, miten sitoutunut hän on tekemään työtään”, Teknologiateollisuuden Jorma Turunen pohtii.

Miten Paperiliiton puheenjohtaja sitten myisi luottamusmiehen työtä uusille polville?

– Onhan se näköalapaikka. Luottamusmiehenä oppii paljon yhteiskunnasta ja taloudesta. Kaikki kovat neuvottelut ja väännöt kasvattavat ihmistä. Luottamusmiehenä voi luoda todella hienon uran. Siinä pääsee auttamaan ihmisiä, kehittämään työehtosopimuksia ja parantamaan työhyvinvointia. Voipa uralta ponnistaa myös valtakunnan politiikkaan. Mutta ennen kaikkea saa tehdä työtä, johon uskoo.

 

Kolme näkökulmaa luottamusmiehen työhön:

Vain asiat riitelevät

– On tässä saanut kaikenlaista aikaan. Irtisanomisneuvotteluissa on pystytty muutama työpaikka säästämään. Työhyvinvointia on kohennettu ja monet neuvot on jaettu, Sievissä metallialalla toimivassa Ojala Groupissa pääluottamusmiehenä työskentelevä Jari Männikkö listaa.

Juuri halu vaikuttaa asioihin ajoi Männikön luottamusmiehen uralle toistakymmentä vuotta sitten.

Vuodet ovat antaneet ja opettaneet. Ystäväpiiri on kasvanut ja ymmärrys yhteiskunnasta lisääntynyt. Elämänopitkin ovat karttuneet.

– Ainakin sen olen oppinut, että asioita pitää puntaroida huolella. Hätäinen ei saa olla. Tärkeä oppi on ollut myös se, että asioita ei saa henkilöidä. Vaikka olisi jostain eri mieltä, ei saa vihastua ihmiseen.

Psykologi ja lakimies

– Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun töitä hoitanut vanha työtoverini silloisen Kuusankosken kaupungin rakennusosastolta ylipuhui minua asettumaan ehdolle luottamismiesvaaleissa. Lopulta päätin, että katsotaan. Aina pääsee takaisin maalariksi, Kouvolan kaupungin JHL:läinen pääluottamusmies Heli Hamari muistelee viiden vuoden takaisia.

Päätös oli hyvä, sillä edunvalvontatyö vei mennessään. Sittemmin vuodet ovat olleet täynnä työtä, opiskelua, onnistumisia ja välillä pettymyksiäkin.

– Joka päivä oppii. Eilen oivalsin, että onnistumisen voi saavuttaa myös väsytystaktiikalla, Hamari viittaa pitkään kokoukseen.

Parhaimpia puoliaan luottamusmiehen työ näyttää, kun pääsee ratkomaan ihmisten arkisia huolia. Hamari mainitsee esimerkkinä työnantajan kanssa käydyt neuvonpidot, joissa pitkään määräaikaisuuksia tehneiden työntekijöiden työsuhteita on vakinaistettu.

– Näkyviä onnistumisia ei vain tule joka päivä. Tavallisesti työmme pysyy piilossa, kun se sujuu.

Murroksen silottaja

Viime aikoina Finnairilta on kuulunut lähinnä huonoja uutisia. Yhtiöllä ja koko ilmailualalla on ollut taloudellisesti tiukkaa. On tehty säästöohjelmia. Väkeä on vähennetty. Työntekijöiden kanssa on ollut erimielisyyksiä.

Finnairin tekniikkayhtiön Ilmailualan Unionia edustava pääluottamusmies Jukka Korhonen myöntää, että ikävät uutiset tuntuvat työpaikalla.

– Edunvalvojien eteen tulee nykyään enemmän negatiivisia kuin positiivisia asioita. Yhtiön johdossa on ollut vaihdoksia, ja nyt mennään yhä enemmän markkinoiden ehdoilla. Vajaassa kolmessa vuodessa tekniikan henkilöstön määrää on leikattu 1 600:sta alle 600:aan. Jotkut edunvalvojat ovat tässä hötäkässä palaneet loppuun.

Itse Korhonen jaksaa, koska kaiken ikävän keskellä tulee myös onnistumisia. Yt-neuvotteluissa on esimerkiksi pystytty pyöristämään joitakin leikkauksia ja säästämään työpaikkoja.

– Vielä tämä antaa enemmän kuin ottaa, hän summaa.

Anu Vallinkoski

Juttu on julkaistu Arvo-lehdessä 4/2013

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.