SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Kuva: Jaakko Lukumaa.
Lakisääteinen työmarkkinamalli lisää työmarkkinoiden epävakautta ja vaarantaa palkkatasa-arvon edistämisen
SAK arvostelee hallitusta Suomen työmarkkinamallin vaarantamisesta ja palkkauksen epätasa-arvon korjausmahdollisuuksien heikentämisestä. Hallituksen ehdottama lakisääteinen työmarkkinamalli on SAK:n mielestä tarpeeton ja uhkaa valtakunnansovittelijan riippumattomuutta ja puolueettomuutta.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korostaa, että Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet edellyttävät, että työriitojen sovittelujärjestelmä toimii asianmukaisesti ja työriidan osapuolet voivat luottaa siihen.
– Hallitus on nyt muuttamassa lakia ilman työmarkkinaosapuolten yhteistä näkemystä. Tämä heikentää valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään ja osapuolten luottamusta sovittelijan toimintaan.
Hallitus haluaa puuttua työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksiin sopia alan työehdoista ja rajoittaa työehtoneuvotteluihin olennaisesti liittyvän sovitteluinstituution toimintaa.
– Hallitus vaarantaa sopimustoimintaan perustuvan työmarkkinajärjestelmän. Kun työmarkkinat politisoidaan, ne altistuvat poliittisen ilmapiirin muutoksille, mikä voi aiheuttaa epävakautta työmarkkinoille ja sitä kautta koko kansantalouteen, Eloranta huomauttaa.
Lakisääteistä vientivetoista työmarkkinamallia on valmisteltu työriitojen sovittelujärjestelmää käsitelleessä työryhmässä. Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen.
Mietinnössä ehdotetaan lakiin säännöstä, jonka mukaan sovittelijan on kansantalouden ja muun yleisen edun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta. Mietinnön mukaan säännöksen tarkoituksena on turvata kansantaloutta, yleistä etua ja työmarkkinoiden toimivuutta.
– Ehdotus toisi lain tasolle periaatteet, joita valtakunnansovittelija on sovittelutoimessaan noudattanut tähänkin asti. Varsinaista tarvetta tällaiselle sääntelylle ei siis ole, Jarkko Eloranta toteaa.
Vaikka mietinnössäkin todetaan, että tarkoituksena on vain vakiinnuttaa sovittelutoiminnan nykytila, sen vaikutukset ja tulevaisuuden soveltamiskäytäntö voivat kuitenkin muodostua arvaamattomiksi.
– Erityisesti riskit sukupuolten palkkatasa-arvon kehittymiselle ovat suuret, jos palkkauksen epätasa-arvoon liittyvät korjausmahdollisuudet heikkenevät, Eloranta sanoo.