Saksan ammattiliitot kampanjoivat vaaleissa köyhyyttä vastaan
Sen keskeinen vaatimus on hyvä työ: lakisääteinen 8,50 euron vähimmäistuntipalkka, työntekijöiden vahvempi myötämääräämisoikeus yrityksissä ja Minijob-järjestelmän uudistaminen. DGB vaatii lisäksi eläkejärjestelmän turvaamista, sosiaalista Eurooppaa ja aktiivista valtiota, joka pystyy valvomaan ihmisten oikeuksia sekä investoimaan.
Erityisesti esille vaalikamppailussa on noussut Minijob-järjestelmä. Sen puitteissa lyhytaikaiselle työntekijälle voi maksaa 450 euroa kuussa ilman vero- ja työnantajamaksuja. Tämän vuoden alusta mukaan liitettiin velvoite maksaa eläkemaksuja, mutta se on toteutunut vain 24 prosentille työntekijöistä.
Valtion työvoimaviranomainen Bundesagentur für Arbeit tilastoi viime vuoden keväällä Saksassa olevan 7,4 miljoonaa Minijob-työntekijää. Satunnainenkin kävijä näkee Saksassa useita työpaikkailmoituksia, joissa tarjotaan enintään 450 euron kuukausipalkkaa. Työaikaa ei ole säädelty, se riippuu laskennallisesta tuntipalkasta.
Bundesagentur für Arbeit laski, että 2,66 miljoonaa saksalaista tekee kahta työtä, koska palkka ei riitä elämiseen. Määrä on kaksinkertaistunut siitä kun työmarkkinajärjestelmä liberalisoitiin vuonna 2003.
Ammattiliitot arvostelevat Minijob-järjestelmää köyhyyden vakiinnuttamisesta, ihmisten pakottamisesta pitämään useita työpaikkoja sekä kokoaikaisten työpaikkojen hävittämisestä. Työnantajalle on liian houkuttelevaa palkata ihmisiä ilman työvoimakuluja ja ilman vakituisen työsuhteen suojaa. Halpatyöllä on taipumus vakiintua palkkaamisen malliksi, josta työntekijän on vaikea päästä pois.
Verdi-ammattiliitto kampanjoi vaalien alla siitä, kuinka osa-aikatyö ja Minijob iskevät erityisesti naisiin. Hannoverilainen tutkimuslaitos Pestel-Institut selvitti, että Saksan kokoaikatyössä olevista vain 36,7 prosenttia on naisia. Osa-aikatyössä ja Minijob-työssä naisten osuus sen sijaan on 71,4 prosenttia. Naisten määrä Minijob-töissä on kasvanut kymmenessä vuodessa 77,7 prosenttia.
– Naiset ovat saksalaisen halpatyökierteen suurimpia häviäjiä. Juuri Minijobeissa maksetaan tavallisesti surkeita palkkoja ja niistä tulee naisille ansatyöpaikkoja, sanoo Verdin puheenjohtaja Frank Bsirske.
Kolme neljäsosaa Minijob-työssä olevista naisista ei ole koskaan ollut sosiaalietuja kartuttavassa työssä ensimmäisen Minijob-paikkansa jälkeen.
– Työ ei saa tehdä köyhäksi, Bsirske tiivistää.
Heikki Jokinen
DGB:n vaaliteemat sekä metalliliitto IG Metallin vaalivideo (saksaksi)
Pestel-Institutin selvitys Die Armut ist weiblich naisten tilanteesta Saksan työmarkkinoilla (pdf) (saksaksi)
