Ruotsin LO vaatii ulkomaiselle työvoimalle tasavertaista asemaa
LO ei kuitenkaan ehdota raportissaan Fusk och utnyttjande työperäisen maahanmuuton rajoittamista, vaan päinvastoin pyrkii tekemään Ruotsista nykyistä houkuttelevamman ulkomaiselle työvoimalle. Olennaista on turvata sille samat työehdot kuin on ruotsalaisilla työntekijöillä, raportissa korostetaan.
LO:ssa tarve tilanteen tarkasteluun on syntynyt siitä, että EU:n ulkopuolelta tulleen työvoiman ala-arvoinen kohtelu on viime vuosina lisääntynyt. Monelle on maksettu paljon vähemmän kuin on luvattu ja selvästi alle työehtosopimuksissa määritellyn vähimmäistason. Lisäksi merkittävä osa – ehkä jopa yli puolet – EU:n ulkopuolelta tulleista on laittomasti joutunut maksamaan suuren summan työnteon mahdollistavasta oleskeluluvastaan.
Tilaa vilpillisille toimijoille
Ruotsi uudisti joulukuussa 2008 menettelyä, jota se noudattaa EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oleskelulupahakemusten käsittelyssä. Työvoiman tarpeen harkinnasta luovuttiin ja työehtojen valvontaa löysennettiin. Uudistus teki runsaasti tilaa vilpillisesti toimiville työnantajille ja rikollisille työvoiman liikuttajille, LO:n raportista ilmenee. Ruotsista tuli sujuvin reitti saapua Euroopan Schengen-alueelle, jonka 26 jäsenmaan keskinäisillä rajoilla ei kysytä matkustusasiakirjoja.
Uudistuksen jälkeisinä vuosina viranomaisetkin havahtuivat vähitellen vilpin ja petollisen hyväksikäytön lisääntymiseen. Sen seurauksena viranomaiset ovat lisänneet työehtojen valvontaa ja tammikuussa 2012 Siirtolaisvirasto kiristi ulkomaista työvoimaa haluavilta työnantajilta vaadittavia näyttöjä palkanmaksukyvystään ja aiemmin maksamistaan palkoista.
Tuoreimmat tilastot osoittavat, että sääntöjen tiukentaminen on vaikuttanut. Myönnettyjen työlupien määrä on vähentynyt aloilla, joille ongelmat ovat keskittyneet.
Oleskeluluvat pysyviksi
LO:n raportin mukaan tammikuun 2012 muutokset eivät kuitenkaan riitä. Työluvan sitominen yhteen työnantajaan ja lupien määräaikaisuus jättää siirtotyöläisen yhä hauraaseen asemaan. Parempi olisi, jos lupa sallisi työskentelyn millä tahansa työnantajalla tietyssä ammatissa ja jos työperäisen maahanmuuton mahdollistavat oleskeluluvat olisivat pääsääntöisesti pysyviä, raportissa esitetään. Lisäksi työnantajan lupahakemuksessa esittämien työehtojen tulisi olla juridisesti sitovia.
Raportissa ehdotetaan myös EU:n ulkopuolelta työvoimaa hankkivien työnantajien valvonnan tiukentamista. Etusija ja helpompi lupamenettely tulisi antaa työnantajille, jotka ovat käytännössä osoittaneet toimivansa asiallisesti ja luotettavasti.
Nämä muutokset lisäisivät Ruotsin houkuttelevuutta ulkomaisen työvoiman kohdemaana, raportissa arvellaan.
Eniten Thaimaasta, Intiasta ja Kiinasta
Vuosina 2009–2012 Ruotsi myönsi EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille lähes 70 000 työlupaa. Lähtömaista olivat suurimpia Thaimaa (18 619), Intia (12 001) ja Kiina (6 168). Niitä seurasivat Turkki, Ukraina, Iran, Yhdysvallat, Pakistan, Irak ja Syyria.
Thaimaa oli listaykkönen ennen muuta sen vuoksi, että sieltä lähdettiin joukolla Ruotsiin poimimaan metsämarjoja. Pääosa Intiasta tulleista ja merkittävä osa Kiinasta tulleista oli tietotekniikan asiantuntijoita. Vaikka thaimaalaisilla marjanpoimijoilla on ollut Ruotsissa monenlaisia ongelmia, LO:n raportin havainnot ja muutosehdotukset eivät kohdistu marjanpoimijoiden ryhmään. Tietotekniikan asiantuntijoitakin raportissa käsitellään ainoastaan tilastosuureina.
Raportissa käsiteltävät ongelmat ovat keskittyneet palvelu- ja rakennusaloille. Raportin lukujen valossa tarve hankkia niille työvoimaa EU:n ulkopuolelta on ollut osittain kyseenalaista, koska aloilla on ollut työttömänä kotimaista työvoimaa. Raportissa torjutaan kuitenkin jyrkästi käsitys, jonka mukaan Ruotsin "korkea" (noin kahdeksan prosentin) työttömyys johtuisi maahanmuutosta, työvoiman maahanmuutosta puhumattakaan.
Juhani Artto
