Turvaamistoimet rajattava pois työriidoista
SAK:n vastaavan työehtoasiantuntijan Katarina Murron mukaan turvaamistoimien käyttö mahdollisten työtaistelutoimien estämisessä on viime vuosina lisääntynyt.
– Käytännössä tämä tapahtuu niin, että työnantajat hakevat käräjäoikeudesta väliaikaista päätöstä turvaamistoimenpiteestä.
Turvaamistoimilla on pyritty estämään muun muassa mukavuuslippulaivojen saartaminen. Käräjäoikeus on saattanut asettaa ammattiliitolle jopa satojen tuhansien eurojen suuruisen uhkasakon pelkästään sen perusteella, että liitto on lähettänyt varustamolle kirjeen kysyäkseen laivan työehdoista.
– Päätös tehdään käräjäoikeudessa jopa päivässä, yleensä kuulematta ammattiliittoa, Katarina Murto paheksuu.
Lain tarkoituksena omaisuuden suojaaminen – ei työriitojen ratkaiseminen
Perinteisesti turvaamistoimia on käytetty erilaisissa yritysten tai henkilöiden välisissä selkkauksissa, esimerkiksi naapuruston kesken syntyneissä kiistoissa. Turvaamistoimien tarkoituksena on suojata toisen osapuolen omaisuus ennen kiistan varsinaista ratkaisua.
– Lainsäädännön tarkoitus ei ole ollut turvaamistoimien ulottaminen työmarkkinajärjestelmään eikä työriitatilanteisiin, Murto selventää.
SAK vaatiikin parhaillaan käynnissä olevissa neuvottelujärjestelmän uudistamisneuvotteluissa lainsäädännön muuttamista niin, että turvaamistoimet rajataan pois työrauhajärjestelmästä ja työriitoja koskevista tilanteista. Lisäksi asiasta on laadittava keskusjärjestöjen välinen sopimus, jota noudatetaan lainsäädäntömuutoksen voimaantuloon saakka.
Korkeimmassa oikeudessa on parhaillaan vireillä kaksi työriitaa koskevaa turvaamistoimiratkaisua.
