Journalistien murhat jäävät usein selvittämättä

Pariisin terrori-iskussa Charlie Hebdo-lehteen sai tammikuussa surmansa kymmenen journalistia, ja heidän lisäkseen maailmassa on tänä vuonna surmattu jo 13 muuta toimittajaa. IFJ:n verkkosivuille päivitetään jatkuvasti tilannetta.

Maailman journalistiliitto IFJ on seurannut yksityiskohtaisesti journalistien surmia vuodesta 2000. Sen jälkeen toimittajia on murhattu jo yli tuhat.

Viime vuonna surmattiin 118 journalistia, ja muulla tavoin sai viime vuonna surmansa 17 toimittajaa. Kuolleita oli siis yhteensä 134.

Eniten journalisteja murhattiin Pakistanissa, jossa surmansa sai 12 toimittajaa. Syyriassa surmattiin 12 journalistia ja Afganistanissa sekä Palestiinassa molemmissa yhdeksän. Euroopassa sai viime vuonna surmansa yhdeksän journalistia.

Kimppuun voi käydä armeija

Tilastoista näkyy kaksi hämmästyttävää ja toistuvaa seikkaa: journalisteja tapetaan enemmän rauhanoloissa kuin kriisitilanteissa sekä se, että vain noin yksi kymmenestä surmasta tutkitaan. Suurin osa tekijöistä jää rankaisematta.

Maailman journalistiliitto kampanjoi voimakkaasti rankaisemattomuuden kulttuurin lopettamiseksi. Se on vaikeaa, sillä journalistien kimppuun voivat käydä myös armeijat, kuten kävi Israelin hyökätessä Gazaan. Latinalaisessa Amerikassa voimakkaat rikollisjärjestöt vainoavat journalisteja.

Journalistien ammattiliitot järjestävät monessa maassa turvakoulutusta kriisialueille matkaaville jäsenilleen. IFJ järjestää toimittajien turvakoulutusta jäsenliitoilleen, jotka toimivat korkean riskin alueilla, esimerkiksi Kurdistanissa ja Pakistanissa. Järjestön sivuilla on myös turvallisuusopas journalisteille.

Osana ammattiliittojen solidaarisuustoimintaa on IFJ:n ylläpitämä journalistien turvarahasto. Se tukee surmattujen kollegoiden perheitä sekä vaikeuksiin joutuneita journalisteja.

Rahaston varat tulevat kansallisilta journalistiliitoilta. Sen suurin tukija on ollut Tanskan journalistiliitto DJ.

Heikki Jokinen