Työturvallisuuslakia tiukennettiin – tavoitteena on vähentää yötyön ja työajan ulkopuolisen työhön liittyvän matkustamisen kuormitusta
Jatkossa työnantajan on selvitettävä yötyön kuormittavuutta ja perusteltava, miksi työntekijä ei voi siirtyä päivätyöhön, jos yötyö aiheuttaa kuormitusta. Työnantajalla on myös velvollisuus selvittää, voidaanko työn kuormitusta vähentää muilla toimenpiteillä, jos yötyötä tekevän työntekijän ei ole mahdollista vaihtaa työtehtäviä tai siirtyä päivätyöhön.
– Nyt voimaan tullut lakiuudistus antaa työntekijöille entistä enemmän vääntövoimaa vaatia työnantajalta asianmukaisia selvityksiä yötyöhön liittyvistä haitoista ja niiden vähentämiskeinoista, Timo Koskinen sanoo.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä selvitettävä, miksi työtehtävien vaihtaminen tai siirtyminen päivätyöhön ei ole mahdollista. Timo Koskisen mukaan selvitys on hyvä antaa kirjallisesti, vaikka laki ei tähän suoraan velvoita.
– Työnantajan mahdollisuuteen järjestää yötyötä tekevälle työntekijälle esimerkiksi päivätyötä tai muuttaa työtehtäviä muuten vähemmän rasittaviksi vaikuttavat työntekijän työtehtävien lisäksi työnantajan toiminnan laajuus, työpaikan koko, henkilöstömäärä ja muiden työntekijöiden valmius siirtyä yötyöhön, Timo Koskinen sanoo.
Hän painottaa, että lakimuutoksen jälkeen työnantajan pitää selvittää, miten yötyön kuormittavuutta voidaan vähentää. Apuna voidaan käyttää muun muassa työterveyshuollon tekemää työpaikkaselvitystä.
Käytännön toimenpiteinä Timo Koskinen mainitsee ergonomisen työvuorosuunnittelun, peräkkäisten yövuorojen määrän vähentämisen ja työvuorojen välisen palautumisajan lisäämisen.
Uudistus ei tarkoita työntekijän ehdotonta oikeutta siirtyä yötyöstä päivätyöhön, mutta lisää työnantajan selvitys- ja perusteluvelvollisuuksia. Jos työnantaja ei täytä velvoitteitaan tai toteuttaa ne riittämättömästi, voi aluehallintaviraston (AVI) työsuojeluviranomaisvalvonta puuttua asiaan.
Työajan ulkopuolinen työhön liittyvä matkustaminen huomioitava kuormittavana tekijänä
Työturvallisuuslakia tiukennettiin myös liittyen työajan ulkopuolisen työmatkustamisen aiheuttamaan kuormitukseen. Jatkossa työnantajan on selvitettävä työajan ulkopuolella tapahtuvan työhön liittyvän matkustamisen haitta- ja vaaratekijöitä.
Moniin töihin liittyy aiempaa enemmän matkustamista paikkakunnalta ja maasta toiseen, vaikka koronapandemian aikana matkustaminen on vähentynyt. Matkustamiseen käytetty aika ei kuitenkaan usein ole työajaksi luettavaa aikaa, vaikka työntekijä on sidottu matkustamiseen työtehtäviensä hoitamisen vuoksi.
– Matkustaminen saattaa rasittaa työntekijää paljon pitkien, hankalien ja runsaiden matkojen, aikavyöhykkeiden vaihtumisen ja työajan ulkopuolisen lepoajan vähentymisen vuoksi. Esimerkiksi lentomatkustamiseen voi liittyä pitkiä odotusaikoja ja lentojen vaihtamisia työajan ulkopuolella. Nyt työnantajan on otettava huomioon nämä kuormitustekijät osana vaarojen selvittämistä ja ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa, Timo Koskinen sanoo.
