Nostotyön tekijä: ”Kun istuu lääkärin oven takana, tulee mieleen, olisiko kannattanut tehdä eri lailla”

Liikuntapaikkamestari Roy Mäkinen tarttuu kuntosalilla kymmenen kilon painoiseen levypainoon. Hän pitää taakan lähellä vartaloaan ja nostaa jaloillaan selkä suorana. Nosto- ja siirtotyökurssin opit ovat selvästi menneet perille.

Mäkinen on yksi Tampereen kaupungin työntekijöistä, jotka pääsivät loppusyksystä työnantajan tarjoamaan nosto- ja siirtotyökoulutukseen.

Neljä tuntia kestäneellä kurssilla työfysioterapeutti neuvoi turvallisia nostotapoja ja kertoi, miten nostaminen rasittaa elimistöä. Työsuojeluvaltuutettu Marko Nieminen puolestaan avasi työturvallisuuslakia ja vastaili kurssilaisten työsuojelua koskeviin kysymyksiin.

Roy Mäkinen on ryhtynyt kurssin jälkeen kiinnittämään erityistä huomiota nostamisen suunnitteluun, oikeanlaisiin tekniikoihin ja nostamista helpottavien työvälineiden käyttöön. Joissakin tilanteissa tahtoo silti tulla kiusaus toimia entisillä tavoilla.

– Kun kuorma-auto tulee eteen ja apuvälineet ovat kymmenen metrin päässä, kyllä siinä vähän miettii, haenko nokkakärryt. Pitää muistuttaa itseään, että kyllä minä käyn ne hakemassa, Mäkinen kuvaa.

Tapaturmia ja pitkäaikaisia vaivoja

Ergonomialla on nosto- ja siirtotyössä iso merkitys, sillä käsin nostamiseen liittyy aina riskejä.

On monenlaisia taakkoja, joita ei ole suunniteltu käsin nostettavaksi. Otetta on vaikea saada, ja kantamus voi lipsahtaa kesken kaiken käsistä.
Toisinaan työntekijä tulee nostaneeksi kiertyneessä asennossa ja venäyttää tämän vuoksi selkänsä. Tai sitten hän yrittää kiireessä nostaa liian painavan taakan yksinään ennen kuin kollega ehtii paikalle avuksi.

Myös työympäristöllä on merkitystä. Lattia voi olla liukas tai kulkuväylät niin ahtaita, että kantaja teloo itsensä. Joskus käytettävissä ei ole lainkaan hissiä, jolloin työntekijä joutuu haparoimaan kantamuksineen portaikossa.

Vaikka tapaturmilta välttyisikin, toistuva fyysinen kuormitus saattaa ajan mittaan johtaa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin.

Työterveyslaitoksen asiakkuuspäällikkö Mika Nyberg kertoo, että usein toistuva painavien taakkojen nostelu voi aiheuttaa esimerkiksi polven ja lonkan nivelrikkoa. Hän kehottaakin nosto- ja siirtotyön tekijöitä tarkkailemaan elimistönsä viestejä.

– Kipu on signaali siitä, että jotain on pielessä.

Koulutukseen on tunkua

Työturvallisuuslaki ei ota kantaa siihen, kuinka painavia taakkoja työntekijä saa nostaa lihasvoimin. Tämä on Mika Nybergin mukaan hyvä asia, koska kaikkeen nostotyöhön tulee suhtautua yhtä vakavasti.

Tampereen kaupunki havahtui nosto- ja siirtotyön riskeihin muutama vuosi sitten, kun työsuojeluvaltuutettu Marko Nieminen perkasi tapaturmatilastoja.

– Vuonna 2018 meillä oli toistakymmentä pelkästään huonosta nostamisesta johtuvaa tapaturmaa. Yhdessä työterveyden kanssa esitimme työnantajalle, että tällainen nosto- ja siirtotyökoulutus olisi hyvä järjestää, Nieminen kertoo.

Työfysioterapeutin ja työsuojeluvaltuutetun yhdessä vetämä koulutus sai työntekijöiltä ja esihenkilöiltä hyvän vastaanoton, ja Tampereen kaupunki päätti ryhtyä tarjoamaan koulutusta vuosittain.

Viime syksynä koulutukseen mahtui 90 työntekijää muun muassa liikunta- ja kulttuuritoimesta. Seuraavan kerran kurssi on tarkoitus järjestää keväällä.

– Tulijoita olisi enemmän kuin on paikkoja tarjolla, sanoo Nieminen.

Saman on pannut merkille johtava liikunnanohjaaja Päivi Helenius.

– Meillä on kovin koulutusmyönteinen poppoo. Itse olen aina kannustanut porukkaa koulutuksiin, koska ne ovat hyvästä.

’Työntekijöille osallistuminen on tehty houkuttelevaksi. Koulutus on palkallinen, ja jos siihen osallistuu vapaapäivänään, menetetyn vapaan saa pitää myöhemmin.

– Kyllähän palkallinen koulutus on aikamoinen myönnytys työnantajalta, Nieminen sanoo.

Opit saman tien käyttöön

Marko Nieminen on itsekin työskennellyt liikuntapaikkojen hoitajana. Hän tietää, miten fyysistä työ on ja kuinka rankaksi se käy etenkin ikääntyvälle työntekijälle.

Liikuntapaikkamestarit huolehtivat niin sisä- kuin ulkoliikuntapaikoista. He ajavat ruohonleikkuria ja jäänhoitokonetta, vievät käyttäjiltä unohtuneet kuntoiluvälineet paikoilleen ja siirtävät jalkapallomaaleja ja satojen kilojen painoisia led-näyttöjä.

– Kun raskaita tavaroita kantelee, kyllä sen jälkeen paikat tulevat kipeiksi, myöntää liikuntapaikkamestari Jere Helenius.

Hänelle jäi nosto- ja siirtotyökurssilta mieleen, että on parempi nostaa useita pieniä taakkoja kuin yrittää raahata kerralla yksi iso.

– Kyllä ne opit ovat jääneet saman tien käyttöön.

Asenteisiin voi vaikuttaa sanavalinnoilla

Johtava liikunnanohjaaja Päivi Helenius on työskennellyt Tampereen kaupungin palveluksessa jo 45 vuotta. Hän sanoo talon työsuojelukulttuurin kehittyneen tänä aikana valtavasti.

Nykyään asiaan kuuluu, että työnantaja tekee tiivistä yhteistyötä työsuojeluvaltuutetun kanssa.

– Keskustelemme Markon kanssa paljon, ja minä kyselen häneltä kaikenlaista.

Tiedon lisääntyminen ja yleinen valveutuneisuus heijastuu myös ruohonjuuritasolle.

Kaupungin liikuntapaikkamestareilla on nykyään käytössään useita työtä keventäviä työvälineitä. Esimerkiksi niissä kohteissa, joissa nokkakärryjen kanssa ei mahdu hissiin, taakkoja voi kuljettaa porraskärryillä.

Työterveyslaitoksen Mika Nyberg kertoo, että käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin on saatavilla hyvin monenlaisia välineitä, esimerkiksi siirtopöytiä ja imukuppinostimia. Oleellisinta on, että työntekijät oikeasti käyttävät tarjolla olevia välineitä.

Työntekijöiden asenteisiin voivat Nybergin mukaan vaikuttaa yllättävän pienet seikat, kuten nostovälineistä käytettävät termit.

Jos työnantaja puhuu työvälineistä, syntyy mielikuva automaattisesti käytettävistä välineistä. Apuväline taas voi joidenkin mielestä tarkoittaa välinettä, joka ei ole välttämätön.

Tiedon jakamista puolin ja toisin

Itsekin selkävaivoista kärsinyt liikuntapaikkamestari Roy Mäkinen toivoo, että työsuojelun edistämiseen osallistuisivat kaikki työntekijät.

– Meidän vanhempien työntekijöiden velvollisuus on opastaa nuoria, kun he tulevat töihin. Myös meidän pitäisi ottaa vastaan nuorempien vinkkejä. Heillä voi olla hyviä ajatuksia monesta asiasta.

Fyysisessä työssä ei Mäkisen mielestä voi olla liian varovainen.

– Kun istuu lääkärin oven takana, tulee aina mieleen, olisiko kannattanut tehdä eri lailla vuosien mittaan.

Näin nostat turvallisesti

1. Suunnittele työvaiheet niin, että nostoja ja siirtoja tulee mahdollisimman vähän.
2. Käytä saatavilla olevia nostamisen ja siirtämisen työvälineitä.
3. Vältä vartalon taivuttamista tai kiertämistä noston yhteydessä.
4. Pidä taakka lähellä vartaloa. Älä tempaise vaan nosta tasaisella voimalla.

Lue lisää käsin tehtävien nostojen turvallisuudesta

Työsuojeluhallinnon muistilista nostamisen suunnitteluun 
Työturvallisuuskeskuksen ergonomiavideot
Selkäliiton vinkkejä nostamiseen 
Minna Hotokka