Lauri Lyly: Kykyä sopimiseen pitää hyödyntää
Viiden viime vuoden aikana työmarkkinajärjestöt ovat tehneet useita suuria ratkaisuja: kolme keskitettyä tuloratkaisua, työurasopimuksen ja eläkeratkaisun.
– Suomessa on näyttöjä siitä, että työmarkkinajärjestöt pystyvät tekemään isoja ratkaisuja. Se on yksi syy, miksi hallitus on esittänyt järjestöille yhteiskuntasopimuksen tekemistä.
Pari vuotta sitten solmittu työllisyys- ja kasvusopimus parantaa Suomen kilpailukykyä Saksaan nähden kolmella prosenttiyksiköllä, vaikka tuottavuuden erot otettaisiin huomioon.
– Työmarkkinaratkaisuilla voidaan tehdä kilpailukykyhyppyjä, Lauri Lyly totesi SAK:n työmarkkinaseminaarissa Helsingin Katajanokalla tiistaina.
Lyly kuitenkin tähdentää, että kilpailukyvyn parantamiseen tarvitaan muitakin toimia.
– Kilpailukykyyn vaikuttavat muun muassa tuotevalikoima, tuottavuus, investoinnit ja osaaminen sekä innovaatiot, johtaminen ja tekniikan hyödyntäminen. Nämä puolet ovat jääneet keskustelussa vähälle.
Työelämäuudistukset mukaan neuvottelupöytään
SAK:n puheenjohtaja ihmettelee hallitusohjelmaan valittujen rakenteellisten uudistusten valikoimaa.
– Ovatko koeajan pidentäminen, vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ilman perusteluja, paikallisen sopimisen lisääminen ja työttömyysturvan leikkaaminen niitä toimenpiteitä, jotka laittavat Suomen talouden kuntoon?
SAK:n mukaan hallitusohjelman työelämäuudistukset on otettava mukaan yhteiskuntasopimusta koskeviin neuvotteluihin.
Nykyiset työehtosopimukset päättyvät vuodenvaihteessa 2016–2017. Puheenjohtaja Lyly korostaa, että yhteiskuntasopimus syntyy vasta siinä vaiheessa.
– Nyt ollaan vasta laittamassa prosessia liikkeelle.
Lylyn mukaan neuvottelupöytään voidaan kantaa paljonkin asioita. Eri asia on, miten ne menevät läpi.
- Olemme hakemassa ratkaisua, joka oikeasti vaikuttaa työpaikoilla, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Yritämme hakea niitä keinoja, joilla työelämä saadaan tuottavaksi.
Pauli Vento / SAK
