Nuoret valmiita työntekoon
Mielikuvat työelämästä ovat työttömien nuorten keskuudessa pääasiassa positiivisia. Työ koetaan tärkeäksi osaksi elämää ja nuoret myös uskovat, että heillä itsellään on annettavaa työelämälle.
– Tutkimustulos oli mielestäni odotettava. Nuoret, jotka näkevät ympärillään toimeliaisuutta ja kasvua uskovat työllistymiseen ja haluavat tehdä töitä, toteaa SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola.
Hän vastaanotti eilen tiistaina tutkimusraportin RAY:n Paikka auki -avustusohjelman nuorten johtoryhmältä. Valtakunnallinen Työttömien nuorten ääni -barometri edustaa työttömiä 18–29-vuotiaita nuoria ja kyselyyn vastasi 200 työtöntä nuorta aikuista.
– Työnantajille on tarjoilla lukuisa määrä merkittäviä tukia nuorten palkkaukseen, tai vaikkapa oppisopimuskoulutuksen tekemiseen. Arvioin, että tukien merkitys ja taso eivät ole riittävästi yrittäjien tiedossa.
Alueelliset erot merkittäviä
Tutkimuksesta selviää, että nuoret eivät karsasta työntekoa tai odota epärealistista palkkapussia. Yli puolet vastanneista oli valmiita ottamaan vastaan melkein mitä tahansa työtä. Käteen jääväksi kuukausipalkaksi riittäisi keskimäärin 1453 euroa.
– Nuoret ovat ahkeria ja valmiita tekemään työtä kuin työtä, jos sitä vain on tarjolla. Työelämän pelisääntöjen on kuitenkin kohdeltava nuoria tasavertaisena työyhteisössä. Heille on maksettava työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Vain näin nuorille muodostuu oikea käsitys työelämästä ja sen käytännöistä, Huutola painottaa.
Maaseudulla asuvien nuorten pitkittynyt työttömyys on kuitenkin todellinen uhka. Heidän usko omiin työllistymismahdollisuuksiin on selvästi kaupungissa asuvia heikompi.
– Tutkimus osoittaa, että pitkittynyt työttömyys passivoi. Nuorten liikkuvuutta työn ja koulutuksen perässä olisi helpotettava esimerkiksi tarjoamalla heille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Nuorisotakuun tulee toimia niin, ettei kenenkään pitkittynyt työttömyys tai toimettomuus johda syrjäytymiseen.
