Kohti työllisyystavoitetta – SAK:n kuuden kohdan työpaketti
1. Kilpailukykyä ja ostovoiman elvytystä
Kilpailukykysopimus parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä sekä elvyttää taloutta veroja keventämällä. Sopimuksen myötä palkansaajien verotus kevenee noin 0,5 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa keskipalkkaiselle noin 150 euroa lisää ostovoimaa vuodessa. Hallituksen lupaaman verovastaantulon vaikutus on odotuksia suurempi, koska palkansaajien sairausvakuutusmaksun tekniset muutokset lisäävät verovähennyksiä.
2. Veroporkkanahärpäkkeiden tilalle perustutkimusta
Suomen talouskasvua parantavat etenkin sijoitukset perustutkimukseen sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin tehokkaiksi todettuihin ohjelmiin. Rahoitusta niihin SAK etsisi purkamalla joitakin ensi vuodelle budjetoituja veronkevennyksiä.
Valtiovarainministeriö on budjetoinut ensi vuodelle muun muassa yrittäjä- ja metsälahjavähennyksen käyttöönoton sekä perintöveron kevennyksen. Jos ehdotukset menevät hallituksen ja eduskunnan käsittelyssä läpi, kasvun kannalta kyseenalaisiin vähennyksiin kuluu ensi vuonna yli 200 miljoonaa euroa. Saman rahan voisi käyttää tehokkaammin suoraan tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen.
3. Asuntotuotannon lisääminen helpottaa työvoiman liikkuvuutta
Asuntotuotannon lisääminen pääkaupunkiseudulla vauhdittaa työvoiman liikkuvuutta. Asuntotuotantoa lisäisi esimerkiksi kaavoittamisen nopeuttaminen sääntelyä purkamalla.
Työn perässä muuttamista estää muun muassa asuntojen hintaerot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Hintaerot ja varainsiirtovero ovat muuttamisen esteinä eri kokoluokkaa kuin nykyiset ja suunnitellut liikkuvuusavustukset työttömille.
4. Työttömyysturva edistämään työllistymistä ja kouluttautumista
SAK uudistaisi työttömyysturvaa neljällä tavalla: 1. Uudenlainen yhdistelmävakuutus yrittäjien ja palkansaajien tuloille kannustaa vastaanottamaan erilaisia töitä muuttuneessa työelämässä. 2. Jos soviteltua päivärahaa saa osa-aikaisen työn lisäksi kokoaikatyöhön, rohkaisee se ottamaan vastaan myös matalapalkkaista työtä. 3. Työvoimapoliittisen harkinnan vähentäminen tuo lisää resursseja työttömien työllistymispalveluihin. 4. Tulorekisteri voi yksinkertaistaa työttömyystukien maksamista ja helpottaa työn vastaanottamista.
5. Perhevapaauudistus parantaa naisten työllisyyttä
Suomalaisten 25–40-vuotiaiden naisten työllisyys on Suomessa merkittävästi huonompaa kuin naapurimaa Ruotsissa. Jos nuorten naisten työllisyys olisi Suomessa Ruotsin tasolla, työllisyysasteemme olisi 1,5 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi. Ero vastaa noin puolta siitä, mitä nykyinen hallitus tavoittelee työllisyysasteen nousulta.
Yksi syy työllisyyseroon on Suomen jähmeä perhevapaamalli, joka pitäisi uudistaa pikaisesti. SAK:n esittämä perhevapaamalli joustavoittaa perheen ja työelämän yhdistämistä sekä rohkaisee isiä perhevapaille.
6. Pitkäaikaistyöttömien aktivointipalvelut tuplattava
Pitkäaikaistyöttömistä vain noin kahdeksan prosenttia sai työllistymispalveluita viime vuonna. Pitkäaikaistyöttömien palvelut on vähintäänkin kaksinkertaistettava nykyisestä, jotta pitkäaikaistyöttömyys ei muuttuisi rakennetyöttömyydeksi.
SAK:n kuuden kohdan työpaketti esiteltiin SAK:n työmarkkinaseminaarissa 16. elokuuta 2016.
