Työttömyyden alkuun parempaa palvelua
– Työllistämiseen sijoitetut resurssit ovat pitkällä aikavälillä pelkkää plussaa, jos palvelut estävät työttömyyden pitkittymisen, SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen tähdentää.
Hallitus ilmoitti viime viikolla palkkaavansa työ- ja elinkeinotoimistoihin parisataa uutta työntekijää työttömien haastatteluja varten. Väänänen muistuttaa, että te-toimistoista on viime vuosina vähennetty väkeä moninkertainen määrä.
– Työttömiä palvelee enää noin 2 200 henkilöä. Ruotsissa vastaava luku on 14 000, vaikka työttömien määrä on lähes sama kuin Suomessa.
Väänäsen mukaan te-toimistojen niukkoja resursseja tulisi kohdentaa etenkin alkuvaiheen palveluihin.
– Työttömien tukeminen ja palvelujen tarjoaminen työttömyyden alussa ehkäisee parhaiten työttömyyden pitkittymistä. Tutkimusten mukaan jo kolme kuukautta jatkunut työttömyys vaikeuttaa työllistymistä.
Te-toimistoihin palkattavat uudet työntekijät tarvitaan käytännössä kokonaan työttömille kolmen kuukauden välein tehtävien haastattelujen tekemiseen. Hallituksen esitys tarkoittaa noin 600 000 uutta haastattelua vuodessa.
Työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen korostaa, että hallituksen ehdottamien haastattelujen ja niiden yhteydessä tehtävien työllistymissuunnitelmien tulee olla laadukkaita.
– Haastattelut eivät saa johtaa vain karenssien kiristymisiin ja työttömien tilanteen huononemiseen. Heille on oltava tarjolla myös työvoimapalveluita – uraohjausta, ammatillista koulutusta, palkkatuettua työtä ja laajaa työnvälitystä.
Rahoitusuudistus paikkaa leikkauksia
Hallitus ehdotti viime viikolla myös valtion rahoittamien työttömyysetuuksien käyttämistä palkkatukeen, starttirahaan ja uuteen liikkuvuusavustukseen. SAK:n työllisyysasioiden päällikön mukaan esitys tuo työllistämistoimien rahoitukseen joustavuutta.
– Palkkatuen ja starttirahan määrärahat eivät muutosten myötä lopu kesken vuotta, kuten on viimeisten vuosien ajan käynyt. Työttömät voivat työllistyä varmemmin koko vuoden ajan.
Käytännössä hallituksen esitys työttömyysturvan uusista käyttömahdollisuuksista paikkaa viime vuosina tehtyjä työllisyysmäärärahojen leikkauksia. Nykyinen hallitus jatkaa leikkauksia vähentämällä määrärahoja yhteensä 110 miljoonalla eurolla.
Hallituksen mukaan rahoitusuudistus tuo työttömille arviolta 10 000 uutta työllistymismahdollisuutta vuodessa.
– Samaan lopputulokseen olisi päästy myös ilman työllisyysmäärärahojen leikkauksia tai rahojen oikealla mitoituksella. Nyt rahoitus vain haetaan kehysten ulkopuolelta sosiaaliturvan rahoituksen kautta, Pirjo Väänänen huomauttaa.
