Laajat kanneoikeudet eivät häiritse elinkeinoelämän toimintaa

Nykyistä laajemmista ryhmäkanneoikeuksista ei ole haittaa elinkeinoelämän toiminnalle, painottaa SAK:n päälakimies Timo Koskinen. Hänen mielestä järjestöille myönnettävä kanneoikeus olisi sen sijaan kaikkien osapuolten etu.
27.07.2015 08:32
SAK
SAK:n päälakimies Timo Koskinen.

– Mahdollisuus ryhmäkanteisiin paitsi parantaisi yksityisten henkilöiden oikeusturvaa, olisi myös elinkeinoelämän etu, sillä jo pelkällä olemassaolollaan se ehkäisee epätervettä kilpailua. Tämä lisäisi osaltaan työelämän vakautta, Koskinen perustelee Ilkka-lehdessä.

Hän uskoo, että järjestöille myönnettävä kanneoikeus toisi myös säästöjä kaikille osapuolille.

– Järjestöt pystyisivät nykyistä laajemman kanneoikeuden avulla kokoamaan useampaa henkilöä vastaan tehdyt oikeudenloukkaukset samaan kanteeseen tehokkaasti.

Suomen ryhmäkannejärjestelmän soveltamisala on erittäin suppea verrattuna muihin maihin, sillä Suomessa ryhmäkanteen voi nostaa vain viranomainen kuluttaja-asioissa.

Maissa, joissa on jo käytössä laajat kanneoikeudet, ei ole huomattu ryhmäkanteiden käytön häiritsevän elinkeinoelämää.

– Yksi esimerkki löytyy hyvinkin läheltä Ruotsista, jossa laajat kanneoikeudet ovat jo käytössä, mutta jossa kanteet eivät ole haitanneet elinkeinoelämää, SAK:n päälakimies kertoo.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.