Miehittämättömiä työkoneita virtuaalisuunnittelulla

– Kaikki robotit eivät todellisuudessa ole robotteja vaan etäoperoituja laitteita, jotka vaikeimmissa työvaiheissa tarvitsevat ihmisen apua, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Heikki Handroos, joka tutkii älykkäiden koneiden laboratoriossa esimerkiksi miehittämättömässä kaivoksessa ja satamassa toimivaa työkonerobotiikkaa.
18.02.2014 07:58 karhu admin
Nuorempi tutkija Lauri Luostarinen nousee kuljettajan penkille ja ohjaa virtuaaliympäristössä kaivoslastaajaa. Tämän avulla suunnitellaan ja testataan miehittämättömässä kaivoksessa liikkuvia työkoneita.

Miehittämättömien työkoneiden suunnittelun apuna ja koulutuksessa käytetään virtuaaliteknologiaa, johon voidaan yhdistää erilaisia ohjauslaitteita. Näin voidaan virtuaalisesti kehittää ja testata oikeita laitteita. Kuskin pukilla istuja kokee koneen liikkeet kaivoskuilussa ja jopa joutuu panemaan vastaan, kun kauha ahmaisee 50 tonnia painavan kivikuorman.

Samalla robotilla voidaan saada tietoa eri kuskien ajotavoista ja ehkä myös siitä, miksi kaivoskoneet ajetaan nopeammin loppuun Australiassa kuin Ruotsissa.

– Tällaisia virtuaaliteknologiaan perustuvia robotteja koneiden valmistajat hyödyntävät koneiden suunnittelussa ja testauksessa. Näillä voidaan myös kouluttaa esimerkiksi etäohjattavien konttinostureiden kuljettajia, Handroos kertoo.

Handroos arvioi, että toistaiseksi ainakin työkoneiden maailmassa useissa työtehtävissä ihmisen ja koneen yhdistelmä on osoittautunut toimivimmaksi. Automatiikka hoitaa yksikertaisemmat toiminnot ja ihminen otetaan mukaan tarvittaessa. Ihminen on mukautuvainen, siinä kone on vielä aika huono. Myös tekoäly vaatii edelleen kehittelyä, eikä se vielä voita ihmistä.

Lappeenrantalaisten hevossimulaattori tuntee ratsastajan käskyt kuin oikea hevonen. Se lisää vauhtia tai laukkaa kuten oikea hevonen, mutta se on vielä liian kallis, vaikka viihdepuolella monenlaisille simulaattoreille on tilaa.

Työkone- ja teollisuusrobotiikka kehittyy jättiharppauksin. Nyt pitäisikin yritysten tulla mukaan kehitystyöhön, jotta tulokset näkyisivät joskus tuotannossa.

– Yritysten käänteet ovat hitaita ja Tekeskin on vähentänyt korkealentoisemman tutkimuksen rahoitusta, valittaa professori Handroos.

Hänen mukaansa nyt pitäisi tehdä ahkerasti töitä tuotekehityksessä ja ottaa rohkeita askelia. Hän ennakoi, että etunojassa olevat yritykset ottavat isoja harppauksia, mutta piirustuslautasukupolvi on vielä monessa paikassa kehityksen tulppana.

Aino Pietarinen

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.