Lauri Lyly toppuuttelee kiivaimpia leikkaajia
– Koko taakkaa ei kuitenkaan voi kaataa palkansaajien niskaan, vaan kuormaa on jaettava tasaisemmin. Lisäksi paketista on löydyttävä myös palkansaajien turvaa vahvistavia keinoja, Lyly tähdensi SAK:n valtuustossa Kiljavalla torstaina.
Hän arvioi pääkysymyksen kiteytyvän asetelmaan, suostummeko lähivuosina kilpailijamaitamme hitaampaan palkkakehitykseen vai leikkaammeko etuuksia.
– Kiivaimmat intoilijat haluavat tarjota yhtä aikaa molempia lääkkeitä – äärimaltillisia korotuksia ja leikkauksia työehtoihin.
Lyly painottaa, että työmarkkinoilla on ensin päästävä sopuun työllisyys- ja kasvusopimuksen optiovuodesta 2016.
– Pidemmälle sopimuksia ei kannata hahmottaa, koska tahtotilaa ei ole riittävästi pöydän kummallakaan puolella. Lisäksi työllisyys- ja kasvusopimus päättyy vasta puolentoista vuoden kuluttua.
SAK:n puheenjohtaja huomauttaa, että hallitusneuvotteluissa ja esillä olleessa yhteiskuntasopimuksessa keskusteluun on nostettu useita palkansaajien etuuksiin liittyviä leikkauksia ja heikennyksiä.
– Hintakilpailukykyä tai yksikkötyökustannuksia arvioitaessa palkkojen osuus on yksi tekijöistä. Kykyymme kilpailla maailmanlaajuisilla markkinoilla vaikuttavat merkittävästi osaamisen taso, tuotteiden ja palvelujen laatu, investointien määrä sekä infran toimivuus kuten myös raaka-aineiden hinta ja yritysten johtaminen. Nämä kilpailutekijät on otettava pöydälle tulevissa ratkaisuissa.
Terveiset hallitusneuvottelijoille ovatkin selkeät.
– Työelämää ja ansiosidonnaista sosiaaliturvaa koskevat asiat on valmisteltava kolmikantaisesti. Sopimusten yleissitovuus on säilytettävä. Kyse on palkansaajille tärkeistä periaatteista, joiden tulee olla voimassa kaikissa olosuhteissa, Lyly painottaa.
Eläkepaketti pidettävä kasassa
SAK:n Lyly muistuttaa, että eläkeratkaisu on kokonaisuus, josta ei voi irrottaa yksittäisiä palasia.
Hän korostaa, että ratkaisuun kuuluvat ikääntyvien työntekijöiden turvaksi tarkoitetut lisäpäivät eli työttömyysputki on pidettävä mukana sopimuksessa.
– Työttömyysputken rahoittavat palkansaajat ja työnantajat vakuutusmaksuilla, ei valtio.
