Direktio – säänneltyä isäntävaltaa
Kahden kauppa: myyn työpanokseni tietyin ehdoin sovittua palkkaa tai muuta vastinetta vastaan ja valta on maksajalla.
Direktiovallan juuret juontavat Suomen teollistumiseen ja patruuna-aikaan, kenties aikaisempaankin puna-valko-asetelmaan tai piika- ja orja-aikaan.
Direktiovaltaan kuuluu, että työnantajan tulkinta työsopimuksesta on pätevä, ellei työntekijä riitauta sitä käräjäoikeudessa. Käräjäistuntoja toimenkuvista tai työaikajoustoista käydään näinä aikoina ani harvoin.
Tulkintaetuoikeus on direktiovallan ydin. Juristit puhuvat väliaikaisesta tulkintaoikeudesta, joka ei perustu lainsäädäntöön tai työehtosopimuksiin. Isäntävalta vaan on iskostunut suomalaiseen työelämän käytäntöön ennen muuta oikeuslaitoksen hellimänä.
Työnantajalle direktiovalta on pyhä asia. Kuka maksaa työn palkan, se päättäköön. Palkansaajapuolelle yhtä tärkeä on lakko-oikeus eli ainoa keino puolustaa oikeuksiaan. Työnantajapuolella direktiovallasta tingitään aidosti yritystasolla, mutta työnantajapuolen keskusjärjestöneuvottelijoille direktio on oikeus, josta ei luovuta.
Rajoituksia mielivaltaan
Täysin mielivaltaista työnantajan direktiovalta ei kuitenkaan ole. Olipa työsopimus minkälainen hyvänsä, se ei saa olla ehdoiltaan alle alan yleissitovan työehtosopimuksen eikä alle työlainsäädännön suomien minimien. Yhdenvertainen kohtelu, työsuojelulainsäädäntö ja monet muut pykälät rajoittavat isäntävaltaa.
Työpaikalla työntekijä ja työnantaja voivat sopia rajoitetusti erinäisistä työn tekemisen muodoista ja työsuhteen ehdoista. Taustalla on työehtosopimus, joka turvaa työntekijälle minimiehdot.
Direktiovalta on keskiössä tänä kevättalvena, kun maan hallitus kehittelee erillistä lakia paikallisesta sopimisesta. Tikun nokkaan nousee, kuka viime kädessä päättää, voidaanko pakkolailla työehtosopimuksen ehtoja alittaa niin palkkauksessa kuin muissakin työehdoissa?
Naapuri-Ruotsissa työnantajavaltaa on lievennetty niin, että kahden kesken tai työpaikalla tehty sopimus on hyväksytty, jos molemmat osapuolet sen hyväksyvät. Jos työntekijäpuoli ei hyväksy, asia menee työtuomioistuimen käsittelyyn. Ratkaisuun saakka työntekijäpuolen tulkinta on voimassa.
Direktiovallasta ja tulkintaetuoikeudesta joustaminen on Suomessakin mahdollista, jos työmarkkinoille tahdotaan rakenteellisia uudistuksia.
Leena Seretin
Asiantuntijat: lakimies Anu-Tuija Lehto SAK, työoikeuden asiantuntija Tapani Kahri
