Järjestöjen ryhmäkanneoikeus parantaisi heikomman suojaa
Tällä hetkellä julkisen ryhmäkanteen voi nostaa vain viranomainen kuluttaja-asioissa.
– Kuluttaja-asioissa on jo tunnustettu se tosiseikka, että oikeuden toteutuminen vaatii heikommassa asemassa olevan taakse tahon, joka vie asiaa eteenpäin. Tämä pätee myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa, päälakimies Timo Koskinen perustelee.
SAK esittää myös, että rekisteröidyt yhdistykset voisivat ajaa kanteita omissa nimissään ilman ryhmän jäsenten suostumusta. Tämä oikeus tulisi sallia työ-, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja ympäristöasioita ajaville järjestöille.
– Työntekijät eivät lähde nostamaan kannetta omissa nimissään, koska he pelkäävät leimautumista tai työpaikan menettämistä. Järjestöjen kanneoikeuden myötä työntekijän ei välttämättä tarvitsisi esiintyä omissa nimissään nykyisessä määrin, mikä näkyisi ihmisten parempana työntekijöidenkin oikeuksien toteutumisena työelämässä. Laajempi kanneoikeus olisi myös elinkeinoelämän etu, sillä jo pelkällä olemassaolollaan se ehkäisee epätervettä kilpailua, Timo Koskinen kertoo.
SAK:n tekemä selvitys osoittaa, että muissa Pohjoismaissa sekä muualla maailmassa ryhmäkanneoikeudet ovat huomattavasti laajempia kuin Suomessa.
– Suomi tulee pahasti jälkijunassa ryhmäkanteiden käytössä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi Norjassa kaikki järjestöt, joiden tarkoituksena on jonkin asian suojeleminen tai edistäminen, voivat nostaa ryhmäkanteen.
Selvitys järjestöjen kanneoikeudesta -tutkimus vertaili ryhmäkanneoikeuden käyttöä eri maissa. Selvityksen teki SAK:lle oikeustieteen kandidaatti Niina Lindholm.
