Työtuntien laatu tärkeintä
Tuottavuuden pyöreä pöytä, jossa oli mukana kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt, tuotti runsaasti tietoa siitä, kuinka yrityksissä on onnistuttu nostamaan tuottavuutta.
Yhteistä näille on Antilan mukaan se, että työntekijät ovat olleet mukana tuottavuuden parantamisessa ja heitä on kuunneltu. Tuloksiin päästään usein pienin askelin. On toteutettu työaikajärjestelyjä, koulutettu työntekijöitä, palkkausta muutettu oikeudenmukaisemmaksi ja kannustavammaksi sekä ongelmat on pyritty ratkaisemaan välittömästi.
Vauhtia muutokseen
Euroopassa pitkää työviikkoa tehdään tyypillisesti maissa, joissa työn tuottavuus on suhteellisen vaatimatonta. Työaikaan tuijottelun sijaan pitää katsoa, mitä työajalla saadaan aikaan.
Suomessa yrityksissä on toteutettu vuoden 2010 alun jälkeen organisaatiomuutoksia vähemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa, mutta enemmän kuin EU:ssa keskimäärin.
− Myllääminen on tavallista, mutta tuotteita ja markkinointia ei ole myllätty, Antila muistuttaa.
Suomalaisyritykset ovat jälkijunassa uusien tuotteiden kehittämisessä tai tuotteiden parantelussa. Myös uusia ja merkittävästi paranneltuja markkinointimenetelmiä on otettu käyttöön vähemmän kuin Ruotsissa, Tanskassa tai ja EU-maissa keskimäärin.
Ideat ja osaaminen käyttöön
Yrityksen menestymisen pitkällä aikavälillä ratkaisevat osaava henkilöstö ja johto, kannustava ja innostava työilmapiiri, uudistuminen ja pysyminen markkinoiden kehityksessä mukana, tuotteiden ja prosessien innovaatiot sekä maine asiakkaiden keskuudessa.
Nämä ovat kehittämispäällikkö Juha Antilan mukaan edellytyksiä kilpailukyvylle ja kannattavalle liiketoiminnalle. Näiden asioiden johtaminen on tärkeää.
Professori Alf Rehn kirjoitti taannoin Helsingin Sanomissa, että ”kasvu ei lähde yrityksistä – se lähtee ihmisistä. Ihmisistä ja näiden ideoista. Yritys taas voi olla ideoille sekä kasvihuone että teurastamo.”
− Tuottavuuden parantaminen on omissa käsissämme. Uusien asioiden tekeminen tai vanhojen asioiden tekeminen uudella tavalla sisältää aina riskin. Onnistuminen edellyttää vahvaa luottamusta.
− Suomi on luottamusyhteiskunta. Teknologiaa voidaan ostaa, jos on rahaa, mutta luottamusta ei voi ostaa. Luottamus on Suomelle suhteellinen kilpailuetu, Antila muistuttaa.
Aino Pietarinen
