Keltainen tes tähtää palkkojen polkemiseen
Tämä tarkoittaa, että työnantajat ovat sen perustaneet ja väittävät sen olevan sopimuskelpoinen osapuoli tes-pöydässä.
SME onkin tehnyt mainosjakajille työehtosopimuksen. Vastapuolena on SKE, Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys. Työehtosopimus on normaalisitova, jolla voidaan ohittaa PAU:n ja työnantajajärjestö Paltan solmima yleissitova työehtosopimus.
Sopimusten annissa on huima ero. SME-sopimuksella jakaja saa parin, kolmen euron tuntipalkkaa, PAU:n sopimuksella vähintään seitsemän, kahdeksan euron takuupalkan.
SME on toistaiseksi pystynyt käräjäoikeuden päätöksellä näyttämään olevansa aito työntekijäjärjestö. Syksyn mittaan ay-liikkeessä ja miksei myös työnantajapuolella jännitetään, pitääkö Suomen valtio SME:tä aitona työntekijäjärjestönä ja onko sillä näin ollen oikeus solmia työehtosopimus. Riita on hovioikeuden käsittelyssä. Näyttö ratkaisee.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset takaavat työntekijöille ja työnantajille järjestäytymisoikeuden. ILO edellyttää myös, ettei toisen tontilla huseerata. Näitä periaatteita Suomen valtio on sitoutunut noudattamaan.
Mainosjakajia arvellaan olevan noin 9 000, joista 90 prosenttia on alaikäisiä koululaisia ja maahanmuuttajia. 15-vuotiaat saavat toki perustaa yhdistyksiä ja liittyä niihin samoin kuin maahanmuuttajat. 15-vuotias saa myös itse tehdä ja irtisanoa työsopimuksen.
Osa nuorista mainosjakajista on oletettavasti liittynyt muutaman euron vuosimaksulla SME:hen osin tietämättään, mistä on kyse, osin jakeluyritysten ehdotuksesta. PAU:n kokemuksen mukaan mainosjakajia liittyy PAU:hun, kun nuorille tai heidän vanhemmilleen on selvinnyt, että PAU:lla on alan yleissitova tes, jonka palkkatasoa varjoyhdistys polkee.
Tosin työntekijän järjestäytyminen ei vaikuta siihen, mitä sopimusta noudatetaan. Työnantajan järjestäytyminen ratkaisee. Jos jakelufirma X kuuluu SKE:hen ja sen solmiman normaalisitovan tessin piiriin, tätä noudatetaan riippumatta siitä, mihin liittoon jakaja on järjestäytynyt tai onko hän järjestäytynyt lainkaan.
SAK:ssa ei ole tiedossa, että keltaiset tessit olisivat leviämässä työmarkkinakenttään. Aiemmilta vuosilta oli tapaus Makuuni, joka yritti epätoivoissaan samaa kuin mainosjakeluala. Sittemmin hanke kuivui kasaan ja tekniikan kehittymisen vuoksi koko videovuokrausala näivettyi.
Eräs keino halpatessien stoppaamiseen olisi saattaa voimaan Suomessakin Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4. artikla. Siinä säädetään oikeus kohtuulliseen palkkaan. Artiklan mukainen kohtuullinen vähimmäispalkka Suomessa olisi noin kymmenen euroa.
Leena Seretin
Asiantuntijat: lakimies Anu-Tuija Lehto SAK:sta, liittosihteeri Heidi Nieminen PAU:sta
