Työaika joustaa Suomessa – mutta mihin suuntaan?

SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto vastaa viiteen väitteeseen työajoista.
31.01.2017 08:52 karhu admin
Uutiset Työelämä
Anu-Tuija Lehto

1. Suomessa työajat joustavat

– Pitää paikkansa. Työaikalain mukaan työaika saa vaihdella. Laissa mainituilla aloilla se voi olla myös jakso-, vuoro- tai yötyötä. Palkansaaja voi olla ”tarvittaessa töihin tuleva” eli hänet kutsutaan töihin vain, kun työtä on työnantajan mielestä tarjolla. Tällöin työntunneista ja palkasta ei välttämättä ole varmuutta.

2. Työajasta on parasta sopia paikallisesti

– Paikallinen sopiminen on hyvä asia, mutta välttämättä täysin vapaa paikallinen sopiminen ei ole aina työntekijän eikä työnantajankaan etu.

– Paikallinen sopiminen edellyttää aikaa ja osaamista. Työnantajan kannalta voi olla helpompaa noudattaa työehtosopimuksen työaikamalleja kuin ryhtyä keksimään niitä itse.

– Työntekijä ei ole tasavertaisessa asemassa työnantajan kanssa eikä siksi aina uskalla sanoa mielipidettään sovittaessa työajoista. Työehtosopimus on näissä tilanteissa palkansaajan turva.

3. Henkilöstön tarpeet huomioidaan hyvin työajoista sovittaessa

– Henkilöstön tarpeiden huomioiminen on pitkälti kiinni työnantajasta. Palkansaajalla on vähän lakiin perustuvia mahdollisuuksia työaikajoustoihin.

4. Epäsäännölliset työajat ja vuorotyö ovat lisääntyneet

– Epäsäännöllinen työ on lisääntynyt, koska palveluja saa yhä enemmän 24 tuntia vuorokaudessa. Vuorotyötä tekevien määrä on kuitenkin pysynyt viime vuosina ennallaan.

5. Työaikalaki vastaa nykytyöelämän tarpeita

– Ei vastaa ja siksi työaikalakia pitää uudistaa. Uudistaminen on tarpeen, vaikka edelleen valtaosa palkansaajista tekee tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottua työtä. Yhä useampi työskentelee kotona tai muualla työpaikan ulkopuolella. Työaikalaki ei huomioi tätä eikä sitä, että työntekijät haluavat enemmän joustoa työaikoihin.

– Moni työnantaja pyrkii vähentämään työvoimakustannuksia ja tekee tämän vuoksi osa-aikaisia työsopimuksia, joissa työaika voi olla nolla. Tieto tunneista saatetaan myös lähettää tiedoksi vasta viime tinkaan.

– Töitä saadakseen työntekijä joutuukin jatkuvasti vilkuilemaan kännykkäänsä. Tällaisesta töiden päivystämisestä ei lain mukaan tarvitse maksaa palkkaa. Odotteluun käytetystä ajasta tulisi kuitenkin saada korvaus.

Pirjo Pajunen

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.