SAK haluaa eroon sovitellun päivärahan työaikarajoista

SAK haluaa päivittää työttömyysturvaa nykyajan työelämän tarpeisiin poistamalla sovitellun päivärahan työaikarajoitukset. Samalla työn tekemisen kannusteet paranisivat.
06.07.2016 10:00
SAK

Nykyään sovitellun työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että työaika on korkeintaan 80 prosenttia täydestä työstä. SAK:n ekonomistin Joonas Rahkolan mukaan rajoitus heikentää kannusteita esimerkiksi freelance-tyyppisiin töihin.

Joonas Rahkola– Monen freelancerin tai provisiopalkkaisen työ on sellaista, ettei työaikaa voi seurata. Vähäinenkin työnteko saattaa aiheuttaa heille nykyjärjestelmässä tulojen romahtamisen, jos heiltä evätään kokonaan oikeus työttömyysturvaan työajan seurannan puutteen vuoksi.

Toinen työaikarajoitukseen liittyvä kannustinongelma on, ettei se rohkaise työttömiä pienipalkkaiseen kokoaikatyöhön.

– Työaikarajan poisto myötä kokoaikatyön vastaanottaminen kannattaisi, vaikka sen palkka jäisi selvästi aiempaa työsuhdetta alhaisemmaksi. Tämä helpottaisi nopeaa työllistymistä etenkin rakennemuutostilanteissa, Joonas Rahkola korostaa.

SAK:n esittämä sovitellun päivärahan työaikarajan poisto olisi askel kohti laajempaa ansiovakuutusta.

– Tämä on luonteva kehityssuunta nykyisillä työmarkkinoilla, joilla tulojen vaihtelujen riskit eivät liity pelkästään työn koko- tai osa-aikaisuuteen. Ansioturvan tehtävä pitäisi olla vakiintuneen ansiotason turvaaminen, jolloin töihin ryhtyminen ei voisi johtaa käteen jäävän tulon laskuun, SAK:n ekonomisti Rahkola painottaa.

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

Sovitellun päivärahan työaikarajan poisto on yksi neljästä SAK:n kesäkuussa esittämästä työttömyysturvauudistuksesta:

  1. Yhdistelmävakuutus yrittäjälle ja palkansaajalle.
  2. Soviteltu päivärahaa myös kokoaikatyöhön.
  3. Työvoimapoliittista harkintaa vähennettävä.
  4. Tulorekisteristä kaikki irti.

Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön SAK:n ehdotukset esitellään laajemmin Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa -julkaisussa. SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola käsittelee aihetta myös kesäkuussa julkaistussa blogikirjoituksessaan.

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.