Viisi väitettä harmaasta taloudesta

– Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelma vuosille 2012–2015 sisältää 22 hanketta, joilla tavoitellaan 300–400 miljoonan euron vuosittaista verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäystä, rikosvahinkojen estämistä sekä takaisinsaatua rikoshyötyä. Ongelma on nyt se, että vaikka melkein kaikki hankkeet ovat käynnistyneet, niin niiden fiskaalinen vaikutus ei tällä näkymällä tule vaalikauden aikana nousemaan tavoitteeksi asetettuun 300–400 miljoonaan. Siltä osin harmaan talouden torjunta tökkii.

Veronumero on oivallinen keino

– Jo päätetyistä tai lähes päätetyistä asioista vain rakennusalan veronumero voi olennaisesti lisätä verotuloja. Puhutaan kymmenistä miljoonista. Se kuinka paljon veronkierrosta saadaan pois, riippuu kuitenkin siitä, milloin ja millä tarkkuudella työnantajat alkavat ilmoittaa veronumerolle kohdistettavia tietoja palkoista. Tämä osa uudistuksesta on vielä ”vaiheessa”, eikä siksi pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa.

– Olennaista on myös se, että veronumerovalvonta tulee kattamaan myös ulkomaisen työvoiman, ja että sen käyttö voidaan laajentaa myös rakennusalan ulkopuolelle.

Kanneoikeudesta olisi apua

– Kanneoikeudella on kannattajansa ja vastustajansa. Suoran, työpaikoilla tapahtuvan valvonnan muotona siitä voisi olla apua, sillä viranomaisvalvonta ei varmasti joka paikkaan ehdi. Mutta onko kanneoikeus säädettävissä siten, että vastaajat saadaan myös vastaamaan. Jos vastaaja käytännössä katoaa ennen varsinaista prosessia, lisähyöty kanneoikeudesta jää vähäiseksi. Jättäisin kernaasti tämän ongelman lakimiesten ratkaistavaksi. Itse en lakimies ole.

Harmaa talous ei kosketa tavallista palkansaajaa

– Kyllä koskettaa. Laskennallinen verovuoto on noin 5 miljardia, josta noin 2 miljardia on ansiotuloa ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Ja vaikka kaikki ulkomainen työvoima poistettaisiin kuvasta, valtaosa vuodosta säilyisi. Ei siis kannata pistää päätä pensaaseen.

– Mutta kyllä harmaa talous koskettaa palkansaajaa myös epäsuorasti. Kaikki ne verot, jotka esimerkiksi kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jäävät verottamatta – ja niitä on paljon, 600–800 miljoonaa – peritään lopulta palkansaajilta. He eivät pääse verottajaa karkuun.

Kai sinäkin olet joskus sortunut harmaaseen talouteen

– Olen sortunut, kuten valtaosa muistakin ihmisistä. Monesti on jäänyt kuitti pyytämättä, vaikka pyytää pitäisi. Ja olisi kyllä kiva tietää, miten esimerkiksi omakotitalon työmaa pidetään aikataulussa ilman käteismaksuja. Ainakin takavuosina se näytti varsin vaikealta.

Aino Pietarinen