Valtiovarainministeriö arvioi SAK:n esityksen tehokkaammaksi kuin SAK itse
Valtiovarainministeriön julkisuudessa esiintyneissä laskelmissa SAK:n esitys kriisisopimukseksi alentaisi yksikkötyökustannuksia 2,4 prosenttia ja äärimaltillisen palkkalinjan vaikutus olisi 2 prosenttia.
Yhteensä vaikutus olisi 4,4 prosenttia. Tämä on suurempi kuin SAK:n arvio 4,2 prosenttia.
Valtiovarainministeriö arvioi SAK:n esityksen parantavan kustannuskilpailukykyä 4,4 prosenttia suhteessa perusuraan. SAK:n vastaava arvio on 4,2 prosenttia.
Ero johtuu kahdesta syystä.
SAK arvioi muutoksen sosiaalivakuutusmaksuissa laskevan työvoimakustannuksia 2,7 prosenttia. Ministeriö puolestaan arvioi vaikutukseksi 2,4 prosenttia.
SAK:n suurempi arvio perustuu hallituksen ilmoittamaan (pdf) työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksen vaikutukseen työvoimakustannuksiin.
Maan hallitus ilmoitti sairausvakuutusmaksun 1,72 prosentin alenuksen laskevan työvoimakustannuksia 1,72 prosenttia. Todellisuudessa vaikutus on 1,4 prosenttia.
SAK huomautti tästä heti hallituksen esitysten julkistamisen jälkeen, laskelmissa käytettiin kuitenkin hallituksen arviota. Tämä selittää valtiovarainministeriön ja SAK:n arviointierot sosiaalivakuutusmaksujen osalta.
Lisäksi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valtiovarainministeriö arvioi SAK:n esityksen äärimaltillisen palkkalinjan vaikutuksen jäävän 2 prosenttiin. SAK arvioi tämän vaikutuksen alakanttiin eli 1,5 prosenttiin.
Hämmennystä keskustelussa on aiheuttanut hallituksen asettama toinen 5 prosentin tavoite palkkamaltille. SAK on tulkinnut, että tämä tavoite täytetään tavanomaisen maltillisen palkkapolitiikan avulla.
Valtiovarainministeriön Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto) on arvioinut, että työllisyys- ja kasvusopimuksen kaudella (2014–2016) yksikkötyökustannukset nousevat Suomessa noin 3 prosenttia hitaammin kuin Saksassa.
Arvio pohjaa Euroopan komission ennusteeseen. Kun maltillista linjaa jatketaan, saavutetaan 5 prosentin tavoite kohtuullisen nopeasti.
