Palkkaa ei voi yksipuolisesti alentaa
– Työnantaja ei voi omalla päätöksellään siirtää työntekijää toisiin tehtäviin alemmalla palkalla. Siirron pitää perustua tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin, joiden perusteella työntekijä voitaisiin irtisanoa nykyisistä tehtävistä työn vähyyden vuoksi.
Teoriassa työnantaja voi myös muuttaa palkkausjärjestelmää taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Työnantajan on kuitenkin ennen päätöksentekoa käytävä yhteistoimintaneuvottelut työntekijöiden edustajien kanssa.
– Vaikka taloudellinen tilanne olisi miten heikko, on yhteistoimintalainsäädäntöä noudatettava, Koskinen huomauttaa.
Palkkausjärjestelmän muuttaminenkaan ei välttämättä anna mahdollisuutta työntekijän palkan alentamiseen, Timo Koskinen tähdentää.
– Työsopimuksessa on yleensä sovittu palkkauksesta ja tehtävistä sen verran täsmällisesti, että muuttaminen vaatii jokaisen työntekijän henkilökohtaisen suostumuksen. Ja vaikka palkasta ei jostain syystä olisikaan sovittu, katsotaan palkkausta koskevien ehtojen todennäköisesti muuten vakiintuneen sitovaksi osaksi työsuhteen ehtoja.
Monilla työpaikoilla on otettu käyttöön työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen osaamiseen perustuva palkkasopimus. Sitä ei ole tehty eikä tarkoitettu työnantajan yksipuolisen palkka-alen toteuttamiseksi vaan oikeudenmukaisen palkkauksen varmistamiseksi työpaikalla.
– Mitään sellaista palkkoja alentavaa pikareseptiä ei siis ole olemassa, joka saataisiin käden käänteessä käyttöön työpaikalla kuin työpaikalla, Koskinen summaa.
Palkka-ale ei synnytä uusia työpaikkoja
SAK:n työ- ja elinkeinojohtajan Matti Tukiainen huomauttaa, ettei Suomen palkkataso ole kilpailijamaita korkeampi. Hän pitää jälleen esille nousseita vaatimuksia palkkojen alentamisesta muutenkin huonosti perusteltuina.
– Palkkoja alentamalla ei synnytetä uusia työpaikkoja, vaan vähennetään kotimaista kulutusta heikossa vientisuhdanteessa. Palvelualojen työllisyystilanne on selvästi heikentynyt, eikä sitä pidä entisestään huonontaa kotimaista kysyntää vähentämällä.
Parhaiten työllisyyttä, tuottavuutta ja vientialojen kilpailukykyä edistetään Tukiaisen mukaan malitillisilla palkankorotuksilla.
– Palkoista neuvotellaan seuraavan kerran kesällä, kun työmarkkinajärjestöt sopivat työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson toteutuksesta, Tukiainen muistuttaa.
