Kuumuus on riski
Kesän ensimmäiset hellepäivät ovat terveyden ja suorituskyvyn kannalta pahimmat. Lämpöön sopeutuminen kestää pari viikkoa, jona aikana elimistö säätää uudelleen muun muassa verenkierron ja hikoilun.
– Sen vuoksi yhtäkkinen helle on pahempi, sillä elimistö ei ole ehtinyt valmistautua siihen. Sama lämpötila on vaarallisempi alkukesällä kuin keskikesällä, kertoo tutkimusprofessori Hannu Rintamäki Työterveyslaitoksesta.
Fyysisesti kuumuus kuormittaa ennen kaikkea sydäntä.
– Elimistön lämpötilan kohotessa sydän joutuu lujille viilentäessään kehoa vilkastuttamalla ihon verenkiertoa.
Myös suorituskyky heikkenee, kun energiaa kuluu tavallista enemmän elimistön viilentämiseen. Erityisesti raskaassa ruumiillisessa työssä voi käydä niin, etteivät lihakset saa riittävästi energiaa.
Kuumuus vaikuttaa myös työviihtyvyyteen ja motivaatioon.
– Lisäksi tapaturmariski kasvaa. Jos kuumatyön epämiellyttävyys pyörii koko ajan mielessä, varsinaiseen työhön ei tule kiinnittäneeksi tarpeeksi huomiota, Hannu Rintamäki sanoo.
Ilma tuntuu sitä kuumemmalta, mitä kosteampaa se on. Suomessa ilmankosteus ei ole ongelma ulkotyössä, mutta esimerkiksi pesuloissa tai keittiöissä ilma on usein sekä kuumaa että kosteaa.
– Kosteassa ilmassa hiki ei haihdu vaan valuu ihoa pitkin. Ja hiki viilentää elimistöä vain, jos se haihtuu. Iholta pois valuva hiki ei auta.
Ylimääräinen lämpö poistuu elimistöstä ennen kaikkea hikoilun avulla. Nestetasapainoa on pidettävä yllä juomalla säännöllisesti. Ruumiillisessa työssä nestettä tarvitaan desilitra tai kaksi kolmesti tai neljästi tunnissa. Varo kuitenkin liiallista juomista.
Älä päästä lämpöä sisälle
Kuumatyöskentelyssä on tärkeää pitää riittävän usein taukoja. Lainsäädännössä ei ole määritelty rajoja. Työterveyslaitos kuitenkin suosittelee kymmenen minuutin taukoa tunnin välein, jos lämpötila on 28 astetta. Viidentoista minuutin tauko tunnissa on tarpeen, jos lämpöä on yli 33 astetta. Tauko on hyvä pitää viileässä.
Liikkuva ilma viilentää elimistöä, joten sisätiloissa on oltava toimiva ilmanvaihto. Kesän alkaessa on myös hyvä varmistaa, että ikkunat voi avata ja että käytettävissä on tuulettimia. Parasta olisi kuitenkin saada helle pysymään ikkunan ulkopuolella.
– Päästyään ikkunan läpi kuumuus on jo väärällä puolella. Sen vuoksi olisi hyvä, jos ikkunan ulkopuolella olisi vaikkapa puita tai julkisivukaihtimet, Hannu Rintamäki toteaa.
Myös ihmiset ja sähkölaitteet tuottavat lämpöä, joten olisi hyvä, jos pienissä tiloissa olisi mahdollisimman vähän ihmisiä. Myös koneet on hyvä sammuttaa silloin kun niitä ei käytetä.
Vaatetuksen on oltava kevyt ja ilmava, jotta lämpö poistuisi kehosta, mutta ulkotöissä on samalla suojattava iho palamiselta riittävän peittävillä vaatteilla. Kaikissa ammateissa ei kuitenkaan voi itse valita pukeutumistaan, etenkään jos on käytettävä suoja-asua.
Lämpö voi sairastuttaa
Ihmisten lämmönsieto vaihtelee, mutta yleisesti voi sanoa, että se on parempi terveillä ja hyväkuntoisilla. Huonoiten lämpöä sietävät lapset, vanhukset ja sairaat. Myös jotkut lääkkeet voivat heikentää lämmönsietoa.
Riittämätön suojautuminen lämmöltä ja liian vähäinen nesteen nauttiminen voivat altistaa koko kehon äkilliselle lämpösairaudelle – auringonpistokselle, pyörtymiselle, lämpöuupumiselle tai pahimmillaan lämpöhalvaukselle.
– Jos itse havaitsee oireet, tilanne on usein mennyt jo liian pitkälle. Ensin tulee uupumus, sitten pahoinvointi tai ärtyisyys. Ärtyisyyttä ei yleensä huomaa itse, vaan siihen reagoivat muut, Hannu Rintamäki sanoo.
Työnteko on keskeytettävä heti, kun huomaa lämpösairauden oireita, ja on siirryttävä viileämpään paikkaan palautumaan. Vakavissa tapauksissa on hakeuduttava lääkäriin.
Jonny Smeds
