Palkkasaatavat aiheuttavat erimielisyyksiä
Liiton käsittelemien erimielisyystapausten lisäksi luottamusmiehet onnistuvat selvittämään monta riita-asiaa työpaikoilla.
Luottamushenkilöpaneelin mukaan neljäkymmentä prosenttia vastaajista ilmoitti riita-asioiden lisääntyneen ja vain kymmenen prosentin mielestä ne olivat vähentyneet.
Sekä PAMin aineistossa että luottamusmieskyselyn avovastauksissa nousivat palkkasaatavat yleisimmäksi erimielisyyksien aiheeksi. Erimielisyydet, jotka nousevat liittojen käsittelyyn ovat vain jäävuoren huippu, sillä lähes aina työntekijä on itse tai yhdessä luottamusmiehen kanssa yrittänyt selvittää asiaa. Usein erimielisyydet selviävätkin jo työpaikoilla.
Jos erimielisyys ei ole ratkennut työpaikalla, niin neuvottelujärjestyksen mukaan PAMin aluetoimistot käyvät erimielisyystilanteesta neuvottelut työnantajan tai työnantajaliiton kanssa. Ellein näinkään päästä sopuun, erimielisyys siirtyy oikeuskäsittelyyn.
Liiton hoidettavaksi, jos neuvonta ei auta
PAM on koonnut verkkopalveluunsa listan kaikista liiton hoidettavana olevista erimielisyystapauksista. Yhteensä erimielisyyksiä on 606, joista 205 on oikeuskäsittelyssä.
Liitot auttavat jäseniään työsuhteeseen liittyvissä erimielisyyksissä. Jos pelkkä neuvonta ei auta, siirtyy erimielisyys liiton hoidettavaksi. Silloin PAMin aluetoimistot käyvät neuvotteluja. Suurin osa tapauksista ratkeaa pelkällä yhteydenotolla, mutta usein tapauksen käsittely vaatii neuvotteluja ja jopa oikeuskäsittelyn. Oikeuskäsittelyssä olevat tapaukset ovat siis työsuhderiitoja, joille on jo myönnetty oikeusapu, ja asia on joko valmistelussa tai oikeudessa käsiteltävänä.
Kaikki erimielisyystapaukset löytyvät PAMin verkkopalvelusta. Siellä on lista sekä avoimista erimielisyystapauksista että oikeuskäsittelyssä olevista tapauksista.
Vuodesta toiseen samat riidat
Tyypillisimpiä erimielisyyden aiheuttajia PAMissa ovat palkkasaatavat, eli alipalkkaus tai maksamatta jääneet lisät. Myös työsuhteen päättämistilanteet ovat usein erimielisyyden syy. PAMin toisen varapuheenjohtajan Kaarlo Julkusen mukaan julkaistut tapaukset kertovat vain osan työpaikkojen tilanteesta.
– Liiton hoidettavaksi tulee vain pieni osa kaikista niistä työpaikkojen riita-asioista, joita luottamusmiehet hoitavat päivittäin. Moni erimielisyys jää myös hoitamatta, koska työntekijät eivät uskalla vaatia oikeuksiaan painostuksen, työsuhteen päättämisen tai työtuntien menettämisen pelossa.
– On huolestuttavaa, että riita-asiat ovat vuodesta toiseen aivan samoja ja suuntaa parempaan ei ole näkyvissä. Yli 600 kirjattua erimielisyysasiaa osoittaa, että työpaikoilla asiat eivät ole kunnossa, kun työnantajat eivät piittaa työntekijöiden oikeuksista ja tietoisesti rikkovat sopimuksia ja lakeja, toteaa Julkunen.
Alipalkkaus on yleisin erimielisyyden aihe. Useimmiten alipalkkauksen kohteeksi joutuvat nuoret tai maahanmuuttajataustaiset työntekijät. Alipalkkauksen kriminalisointi olisikin Julkusen mielestä paras keino saada työnantajat maksamaan oikeaa palkkaa.
Aino Pietarinen
