Eläkeuudistuksen eteneminen esimerkki hyvästä kolmikantatyöstä
– Valmistelu tehtiin hyvässä yhteishengessä. Sekä palkansaaja- että työnantajajärjestöt olivat sitoutuneet hakemaan ratkaisuja. Palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen sopimuksessa oli linjattu muutokset, mutta niiden täytäntöönpano ja yksityiskohdat ratkaistiin nyt valmistuneessa jatkotyössä. Tämä kaikki vaati valtavasti työtä, toteaa Katja Veirto.
Muutoksia tulee muun muassa eläkkeiden kertymiseen ja eläkeikään. Lisäksi valmistelussa sovittiin työeläkemaksuista vuosille 2016-2019. Työeläkeuudistus muuttaa kaikkiaan 32:ta lakia.
Uusia työeläkemuotoja ovat osittainen varhennettu vanhuuseläke ja pitkän työuran raskaissa töissä tehneille työntekijöille tarkoitettu työuraeläke.
– Työuraeläkkeen raskaan työn kriteerit ovat tiukat. Uuteen lainsäädäntöön määritellyt kuormitustekijät ovat kuitenkin niitä, jotka ovat tutkitusti riski työkyvylle ja työssä jaksamiselle, Veirto kertoo.
Työeläkemaksuja ei tule alentaa lyhytnäköisesti
SAK:lle on tärkeää, että työeläkkeiden rahoitus ja etuudet ovat tasapainossa työeläkeuudistuksessa.
– Nyt on oleellista, että uudistuksen kokonaisuus säilyy. Lyhytnäköisillä toimenpiteillä, kuten työeläkemaksujen alennuksilla, rikottaisiin uudistuksen kokonaisuus. Työn ei kannata antaa valua hukkaan, eläke- ja työura-asioiden päällikkö Katja Veirto tähdentää.
Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla ja kolmikantaisesti tehty valmistelu uudeksi eläkelainsäädännöksi kesti seitsemän kuukautta. Eduskunta käsittelee hallituksen esityksen syksyllä. Työeläkeuudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alusta.
Uusi eläkeuudistus pähkinänkuoressa SAK:n sivuilla.
Uudistuksesta voi etsiä tietoa myös Eläketurvakeskuksen ylläpitämältä Eläkeuudistus.fi-sivustolta.
