Löytyvätkö kasvun eväät teollisuuden omasta ohjelmistokehityksestä?
Pelkästään Nokian merkityksen väheneminen on muutamassa vuodessa johtanut yli 14 000 ict-sektorin työpaikan häviämiseen Suomesta. Tietotekniikkaa tarvitaan kuitenkin kaikilla aloilla, mikä tarjoaa Ali-Yrkön mukaan Suomelle hyvät mahdollisuudet.
– Hyvin perinteisilläkin valmistavan teollisuuden aloilla oman ohjelmistokehityksen merkitys näyttää olevan kasvussa. Esimerkiksi puu-, paperi- ja graafisen teollisuuden yrityksistä noin 40 prosenttia ennakoi lisäävänsä omaa ohjelmistokehitystään jatkossa, Jyrki Ali-Yrkkö totesi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön seminaarissa.
Ohjelmistokehityksen merkityksestä kertoo sekin, että kaksi kolmasosaa ict-sektorilta työttömäksi jääneistä löytää uuden työpaikan muilta toimialoilta.
Pieniin yrityksiin tarvitaan lisää myyntiosaamista
Työ- ja elinkeinoministeriön toimialajohtaja Mika Lautanala kiinnitti huomiota suurten yritysten osuuteen Suomen tavaraviennistä. Alle 250 henkilöä työllistävien yritysten osuus Suomen tavaraviennistä on vajaat 30 prosenttia, kun vastaava osuus esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on lähempänä 40 prosenttia. Virossa osuus on peräti 75 prosenttia.
– Kun yhdelläkin isolla toimijalla menee huonosti, se vie aika ison osan Suomen viennistä. Väitän, että meidän pieniltä ja keskisuurilta toimijoilta puuttuu sellainen kansainvälisen myynnin osaaminen, mitä isoilla yrityksillä on, Lautanala sanoi.
Lautanalankin mukaan Suomen talouden muutos perustuu tietotekniikan hyödyntämiseen eri aloilla. Hän ei kaipaa uutta tieto- ja viestintäteknologian valmistajajättiä.
– Monta Supercellin kokoista toimijaa riittäisi.
Uusia työpaikkoja Pohjois-Ruotsista ja -Norjasta
Pohjois-Pohjanmaalla ict-sektorilta työttömäksi jääneille on etsitty uusia työpaikkoja myös naapurimaista. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Pohjois-Ruotsissa arvioidaan avautuvan 20 000 uutta työpaikkaa.
– Esimerkiksi Ruotsin kaivokset tarvitsevat insinöörejä ja kymmenien muiden ammattiryhmien ammattilaisia, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Leila Helaakoski huomautti.
Norjasta on puolestaan arvioitu löytyvän heti työpaikka 10 000 insinöörille. Helaakosken haaveena onkin Oulu–Luulaja–Tromssa-lentoreitin avaaminen työmatkoja varten.
– Jos Fennovoiman hanke toteutuu ja Rosatom rakentaa Pyhäjoelle ydinvoimalan, niin tarvitaan myös suora yhteys Oulusta Moskovaan. Yhdessä Tromssa-reitin kanssa se tarjoaisi hyvät yhteydet myös norjalaisille, Helaakoski hahmotteli.
Monta Supercellin kokoista toimijaa riittäisi.