Työsuojelun lakeja noudatettava
SAK on uudistanut työsuojelutavoitteensa, jotka tähtäävät parempaan työympäristöön ja terveellisiin ja turvallisiin työoloihin. Kunnon työolot ovat jokaisen työntekijän perusoikeus.
Työsuojelulinjauksissaan SAK ehdottaa, että työnantajalla olisi lakisääteinen velvollisuus työsuojelukoulutukseen ja että työsuojeluvaltuutettu valittaisiin vähintään viiden työntekijän työpaikoilla. Nyt alaraja on kymmenen työntekijää.
Raili Perimäki muistuttaa, että parhaiten eläköitymisikä nousee, kun työsuojelu laitetaan kuntoon. Näin vähentyvät työtapaturmat ja työkyvyttömyyseläkkeet. Yritykset säästäisivät jopa miljardeja ehkäisemällä ennalta työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia.
Vastuu on työnantajalla, mutta parhaiten työsuojelu onnistuu yhteispelillä.
SAK:laiset alat vaarallisimpia
Tapaturmia ja työperäisiä sairauksia esiintyy erityisesti SAK:laisilla aloilla, joilla työtä tehdään usein muualla kuin toimistossa. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu vuosittain yli 22 000 suomalaista, eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Toiseksi yleisin syy ovat mielenterveysongelmat.
Vaikka paljon on tehty, niin edelleen työntekijät altistuvat kemikaaleille, melulle, tärinälle, pölylle, kiireelle, huonolle johtamiselle jne. Fyysistä työtä tehdään edelleen paljon ja uudet työn tekemisen muodot aiheuttavat uudenlaisia riskejä.
Työnantajan sitoutuminen työsuojeluun on ensiarvoisen tärkeää työpaikan turvallisuuskulttuurin parantamisessa. On syytä muistaa, että työnantajalla on velvollisuus muokata työoloja, jotta työntekijä pystyy turvallisesti tekemään työnsä.
Vaarojen ja haittojen tunnistaminen ja riskien arviointi on tärkeää. Tapaturmia ja ammattitauteja voidaan ennaltaehkäistä tunnistamalla ongelmat, korjaamalla ne ja tukemalla työkyvyn ylläpitämistä.
Työterveyshuolto kuntoon
Työterveyshuolto pitäisi saada koskettamaan kaikkia työntekijöitä, myös pienillä työpaikoilla. Parhaimmillaan työterveyshuolto tuntee hyvin työpaikan työolosuhteet ja näin osaa tukea työolojen parantamista ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä.
SAK korostaa, että työterveyshuollon on tehtävä jokaiselle työpaikalle työpaikkaselvitys ja se on päivitettävä määräajoin. SAK muistuttaa myös lakisääteisistä työhöntulotarkastuksista ja määräaikaisista terveystarkastuksista. Näihin ovat oikeutettuja myös vuokra- ja pätkätyöntekijät.
SAK:lla on myös toiveita lakimuutoksiin. Esimerkiksi työsuojelurikkomuksista pitää saada tuntuvat rangaistukset ja ammattiliittojen kanneoikeus helpottaisi asioiden eteenpäin vientiä.
Valvonta tarpeellista
Valvonta on osoittautunut tarpeelliseksi. SAK edellyttääkin, että työpaikkatarkastusten määrä on riittävä ja valvonta kohdentuu vaikuttavasti. Lisäksi valvonnassa on tällä hetkellä suuriakin alueellisia eroja.
SAK linjaa, että terveelliset ja turvalliset työolot ovat jokaisen työntekijän perusoikeus. Lainsäädäntö määrittelee perustan ja minimitason. Osaamiseen ja ongelmien tunnistamiseen on syytä kiinnittää huomiota.
SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki korostaa, että asiat olisivat paljon paremmalla tolalla, jos nykyistäkin lainsäädäntöä noudatettaisiin. Hän muistuttaa, että hyvällä työsuojelulla säästetään rahaa.
Aino Pietarinen
