Skills-voittaja: Ompelemaan oppii vain ompelemalla
Jyväskyläläisellä Hongistolla on kaksi vaatetusalan perustutkintoa, pukuompelijan ja vaatturin tutkinnot. Lisäksi hän suorittaa ompelijakisällin ammattitutkintoa työelämässä annettavien näyttöjen perusteella.
Työkseen 22-vuotias Hongisto ompelee sirkusvaatteita kiireapulaisena Sirkusvaatturissa. Hän on työskennellyt myös Jyväskylän kaupunginteatterin puvustamossa.
Hongiston mukaan opiskelun parasta antia olivat työssäoppimisjaksot ja työelämälähtöiset projektit.
– Silloin pääsee tekemään töitä niillä työtavoilla ja sillä tahdilla, joilla työelämässä tehdään. Myös asiakastyö on hyödyllistä, kun vaatteet tehdään asiakkaan toiveiden ja mittojen mukaan.
Mitään täysin turhaa nuori ompelija ei koulutuksestaan löydä. Sen sijaan tutkintojen suorittamisen aikatauluja voisi tiivistää: Se, että yhtä hametta tehdään monta kuukautta, ei vastaa työelämää. Hongiston mielestä vaatteita pitäisi ommella enemmän ja nopeammassa tahdissa kuin mitä opetussuunnitelma edellyttää.
– Ei tätä työtä opi kuin tekemällä. Et voi sanoa itseäsi ammattilaiseksi, jos olet opintojen aikana tehnyt jokaista vaatetta yhden kappaleen.
Hongiston mukaan alan huono työllisyystilanne näkyy nuorissa opettajissa, joilla ei ole alan työstä vahvaa käytännön kokemusta. Parhaat neuvot tulivat lähes eläkeikäisiltä opettajilta, joilla oli vankka ammattitaito.
Hongisto kokee usean tutkinnon hankkimisen tarpeelliseksi.
– Suoraan sanottuna ammattitaito on aika heikoissa kantimissa vielä kolmen vuoden opiskelun jälkeen. Se on pintaraapaisu, jonka lisäksi tarvitaan lisää opiskelua tai työelämässä paljon harjoituksia. Koulutus on hyvä pohja, mutta on itsestä kiinni, miten jatkon kanssa käy.
Katariina Harju
