Toisen asteen koulutus täysremonttiin - laatuun kiinnitettävä huomiota
SAK:n kehittämisjohtaja Markku Liljeström vertaa käynnissä olevaa uudistusta sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudisukseen.
– Nyt voidaan puhua koulutusalan SOTE-uudistuksesta, jolla on laajat ja pitkäaikaiset vaikutukset.
Hallitus päätti toisen asteen eli lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön uudistamisesta osana laajaa rakennepoliittista pakettia. Uudistus leikkaa toisen asteen koulutuksesta 260 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee koulutusta järjestävien oppilaitosten ja oppisopimuskoulutuspaikkojen karsimista ja rahoitusjärjestelmän perinpohjaista uudistamista.
Uudistuksen tavoitteena on tehostaa koulutuksen järjestäjien toimintaa. Markku Liljeström sanoo, että tavoite ei ole huono, jos lopputuloksena on niukkenevien resurssien nykyistä tarkoituksenmukaisempi käyttö.
– Toivottavasti rahoitusjärjestelmän uudistaminen kannustaa opetuksen laadun kehittämiseen. Parhaimmillaan tuloksena on laadukkaampaa koulutusta niukemmilla resursseilla.
Rahoitusjärjestelmä sidotaan aiempaa tiukemmin oppilaitosten tuloksiin eli suoritettujen tutkintojen määrään. Se pakottaa kiinnittämään huomiota koulutuksen keskeyttämisiin ja ehkäisemään niitä.
Liikaa ei pidä karsia
Uudistuksen yhtenä tavoitteena on tiivistää koulutuksen järjestäjäverkkoa. Käytännössä se tarkoittaa oppilaitosten yhdistymisiä ja joidenkin koulujen lopettamista.
Markku Liljeströmin mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että opetusta on kohtuullisesti saatavilla ympäri Suomea. Nuorten koulumatkoista ei saa tulla niin pitkiä, että he suurten keskusten ulkopuolella joutuvat yhä useammin muuttamaan asuntoloihin.
– Järjestäjäverkko ei saa tiivistyä liikaa. Kattavuudesta voidaan huolehtia myös niin, että jäljelle jäävät hajauttavat toimintaansa eri toimipisteisiin.
SAK:lle on myös tärkeää, että nuorilla on jatkossakin tasapuoliset mahdollisuudet valita joko ammatillinen tai lukiokoulutus.
Alun perin suunnitelmissa oli säätää alaraja oppilaitoksen opiskelijamäärälle. Markku Liljeström on tyytyväinen, että tästä luovuttiin.
– SAK on korostanut valmistelussa, että Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa vahvaa ja monipuolista koulutuksen järjestäjien verkostoa, jossa on erikokoisia ja eri tavalla painottuneita oppilaitoksia. Tähän ajatteluun mekaaniset rajat eivät istu.
Kilpailu kiristyy
Koulutuspaikkojen ja oppisopimuskoulutuksen leikkaaminen karsii myös aikuiskoulutusta, mikä vaikeuttaa koulutukseen pääsyä.
– Kilpailu koulutuspaikoista kiristyy. Vaarana on, että nimenomaan ne, jotka eniten koulutusta tarvitsisivat, syrjäytyvät, Markku Liljeström pelkää.
Aikuiskoulutuksen rahoitus sidotaan uudistuksessa nykyistä tiukemmin tutkintojen tai niiden osien suorittamiseen.
Liljeström korostaa, että uudistuksen toimeenpanoon tarvitaan riittävästi aikaa. Myös siitä on huolehdittava, ettei rahoitusjärjestelmän muutos aiheuta kohtuuttomia tilanteita yksittäisille toimijoille.
Pirjo Pajunen
