Lakoilla syynsä
Viime vuonna käytiin tilastokeskuksen mukaan 121 työtaistelua. Niistä lakkoja oli 108, jarrutuksia neljä, ylityökieltoja kolme ja muita työtaisteluja kuusi. Samana vuonna työtuomioistuin käsitteli 92 työtaistelutapausta. Lisäksi usein saman työpaikan lakosta saivat erikseen tuomiot niin työntekijöiden kuin toimihenkilöidenkin liitot.
Työvoiman vähennys tai sen uhka oli tilastokeskuksen mukaan syynä 49:ssä viime vuonna käydyssä työtaistelussa. Muita yleisiä syitä oli työnjohto (29 tapausta) ja palkkaus (12 tapausta). Yli puolet työtaisteluista käytiin teollisuudessa.
Työtuomioistuimen vuoden 2013 lakkoja ja muita työtaisteluja koskevista päätöksistä ilmenee, että eniten on lakkoiltu henkilöstöpolitiikkaa vastaan. Monessa tapauksessa yrityksen henkilöstöpolitiikka on koettu epäasialliseksi ja epäoikeudenmukaiseksi.
Toiseksi yleisimmäksi yksittäiseksi syyksi nousivat käydyt yt-neuvottelut, jotka olivat johtaneet irtisanomisiin. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeisillä ulosmarsseilla henkilöstö haluaa ilmoittaa tyytymättömyytensä ratkaisuun.
Usein lakkoon on jouduttu, kun työntekijät kokevat, etteivät he ole voineet mitenkään vaikuttaa asioihin, pomot pompottavat ja sanelupolitiikan katsotaan menneen liian pitkälle.
Varsin yleisesti ammattiosasto tuomittiin hyvityssakkoihin. Työtuomioistuimen tuomioissa usein todetaan, että ”työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen palkkoja ja työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin”. Myös monen lakon katsottiin kohdistuneen ”työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta”.
Henkilöstöpolitiikka mättää
Useista työtuomioistuimen päätöksistä on luettavissa, että yrityksen epäonnistunut henkilöstöpolitiikka on johtanut luottamuspulaan johtoa kohtaan tai pikkupomot ovat epäasiallisella käytöksellään saaneet työntekijöiden mitan täyteen.
Työntekijät ovat päättäneet lyhytaikaisesta työnseisauksesta, jonka syiksi on ilmoitettu kestämätön henkilöstöpolitiikka, henkilöstöjohtaminen ja työntekijöiden edustajan jatkuva painostaminen. Eräänkin päätöksen mukaan työnantaja on harjoittanut täysin yksipuolista sanelupolitiikkaa ilman, että asioista on edes pyritty keskustelemaan työntekijäpuolen kanssa.
Työtuomioistuimessa olleiden tapausten mukaan lakon syynä voi olla työntekijöiden eriarvoinen kohtelu, työvuorolistojen laatimisperiaatteet ja toimittamisajat, työnantajan kellottaminen ja yhtiön harjoittama sanelupolitiikka.
Eräs henkilöstöpolitiikkaan kohdistunut työnseisaus johtui siitä, että työnantaja sijoitti merkittävän määrän lomista lomakauden alkuun. Työntekijäpuoli oli jo aiemmissa neuvotteluissa todennut tämän johtavan resurssiongelmiin, mutta työnantaja ei ottanut tätä huomioon. Näin ollen työnantaja oli jälleen epäonnistunut henkilöstöpolitiikkansa käytännön toteuttamisessa, eikä ollut edes pyrkinyt torjuman tai vähentämään ongelmia kuuntelemalla työntekijöitä.
Tyytymättömyys johtaa lakoihin
Yhdessä tapauksessa ylityökiellon syynä oli työntekijöiden halu painostaa työnantajaa neuvottelemaan uudesta tuotantopalkkiojärjestelmästä nopeammin. Tunnin−kahden työnseisauksilla työntekijät ilmaisivat mielipiteensä työnantajan määräämien kesälomien ajankohdista sekä henkilökohtaisten palkanosuuksien uudelleenmäärittelyistä.
Eräässä työtuomioistuimeen tulleessa tapauksessa työntekijät olivat halunneet mielenilmauksellaan osoittaa työnantajan toimineen heidän mielestään väärin, kun tuotantopäällikkö ei ollut hyväksynyt työterveyslääkärin työntekijälle kirjoittamaa kolmen päivän sairauslomaa. Tuotantopäällikkö oli luottamusmiehen kanssa käymissään keskusteluissa todennut, että työterveyshuoltosopimus päätetään, mikäli toiminta työterveyshuollossa ei muutu. Pian tämän jälkeen loman kirjoittanut lääkäri soitti työntekijälle peruakseen kirjoittamansa sairausloman ja työntekijä määrättiin korvaavaan työhön. Tapaus aiheutti työntekijöissä melkoista epäluuloa.
Työtuomioistuimessa on käsitelty lakkoa, jossa taustalla on työntekijöiden tyytymättömyys lisätyön tarjoamiseen ja luottamusmiehen tiedonsaantioikeiden rajoittamiseen. Myös tyytymättömyys palkkiopalkkausratkaisuun ja sen käyttöönottoon on johtanut työtaisteluun.
Aino Pietarinen
Lähteenä työtuomioistuimen ratkaisut vuodelta 2013.
