Puuala piristymässä
Puuliiton tuore puheenjohtaja Jari Nilosaari uskoo alan tulevaisuuteen ja liittonsa kykyyn vastata ajan haasteisiin.
Vaikka Puuliittoa jäytää pahin työttömyys vuosiin, metsäteollisuuden julkistamat investointihankkeet ja käynnistämät tuotantolaitokset tuovat valoa.
− Uskon, että puuala on piristymään päin. Puuliittolaisten työttömyysaste on nyt talvella 23 prosenttia. Osa tästä on kausityöttömyyttä. Hiljalleen mennään parempaan päin, uskon että pohja on ylitetty.
Nilosaaren mukaan vaneri- ja sahapuolella on selvitty pienin lomautuksin, sillä kauppamiehet ovat onnistuneet myymään Aasiaan, joten alan vienti vetää. Metsäteollisuusyritysten luodessa toivoa Nilosaari uskoo pk-sektorinkin elpymiseen. Pienyritykset ovat merkittäviä puuliittolaisten työllistäjiä. Maatalous- ja metsäkonepuolella työpaikat ovat jo lisääntyneet.
Puheenjohtaja on huolissaan alan koulutuksesta. Koulutuspaikat ovat vähentyneet eikä alaa pidetä kovin houkuttelevana. Nyt kuitenkin tarvittaisiin nopeasti metsäkonepuolelle koulutuspaikkoja sekä myös ammattikorkeakouluille puualojen insinöörikoulutuspaikkoja.
Harmaa työvoima on noussut puualankin ongelmaksi. Ulkomailta tulee työntekijöitä, joille ei makseta alan palkkoja. Useita tapauksia on työsuojelutarkastajien selvittelyssä. Nilosaaren mukaan liitto on ottanut saarrot uudeksi keinoksi ulkomaalaisten työntekijöiden palkkojen ja työehtojen kohentamiseksi.
Oma organisaatio kuntoon
Vuosien varrella Puuliitto on ollut mukana erilaisissa fuusiohankkeissa, mutta tällä hetkellä liitto keskittyy laittamaan kuntoon omaa organisaatiota.
− Liiton ja työttömyyskassan talous on kunnossa. Jatkossa pärjäämme paremmin yksin tai olemme kiinnostavampi liitto mahdollisille kumppaneille, puheenjohtaja Jari Nilosaari arvioi.
− Vientiteollisuuden liitot voisivat hyvin yhdistyä isoksi liitoksi. Niillä on paljon yhteisiä intressejä. Eikä liitto etääntyisi liikaa jäsenistä, jos oman alan ääni kuuluisi ja eri sektorit kehittäisivät työehtosopimuksiaan.
Nilosaari pitää välttämättömänä, että uusi iso keskusjärjestö toteutuu.
− Jos halutaan parantaa yhteiskuntavaikuttamista ja saada palkansaajien ääni kuuluviin, kokoamalla resurssit se onnistuu paremmin. Isompi keskusjärjestö voisi palvella paremmin pieniä liittoja, joilla ei ole omia resursseja kaikkeen vaikuttamiseen.
− Usein pelätään vallan menettämistä tai liiton painoarvon vähentymistä, mutta nyt pitäisi ajatella avarammin ja tehdä rohkeita päätöksiä, jotka koituisivat palkansaajien hyväksi, Puuliiton puheenjohtaja korostaa.
Hänen mukaansa on tärkeää muuttaa ajattelua, vaikka se on usein vaikeaa. Nilosaari näkee keskusjärjestöhankkeen uutena lähtölaukauksena koko ay-liikkeelle.
Palkansaajien yhteiskunnallinen painoarvo kasvaisi ja työntekijöiden näkökulma korostuisi. Yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon pitäisi rahanvallan tilalle tuoda työntekijänäkökulmaa.
Jäsenhankinta keskiöön
Puuliitto kehittää lähivuosina alueellista toimintaa. Liitto käynnistää alueelliset neuvottelukunnat ja virittelee ammattiosastoja jäsenhankintaan. Myös osa aluetoimistojen resursseista valjastetaan järjestötoimintaan. Nyt aika alueilla on mennyt edunvalvontaan. Toki tehokas edunvalvonta on hyvää mainosta liitolle, mutta selvästi enemmän pitää Nilosaaren mukaan keskittyä jäsenten ja luottamusmiesten hankintaan, mikä on käytännössä myös parasta edunvalvontaa.
− Se on helpompaa tehdasalueilla ja yksien seinien sisällä olevilla työpaikoilla, mutta meillä on paljon jäsenpotentiaalia pitkin metsiä ja pienissä työpaikossa.
− Tässäkin on ensin innostettava oma väki ja ammattiosastot jalkautumaan. Pitää mennä työpaikoille tapaamaan mahdollisia uusia jäseniä ja kertoa heille liittoon kuulumisen eduista. Jäsenhankinta on pitkälti jalkatyötä, muistuttaa puheenjohtaja Jari Nilosaari.
Aino Pietarinen
