Tarve tiedon ja kokemusten vaihtoon
Jotta kaikkien liittojen ei tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen, niin järjestämiskeskukselta odotetaan ainakin hyvien kokemusten vaihtoa ja uusien ja tehokkaiksi todettujen käytäntöjen jakamista. Keskus voisi toimia myös järjestämistyössä tarvittavan osaamisen jakajana ja liittojen palveluprosessien kehittäjänä. Kannattaa myös selvittää, millaisilla yhteisillä tietojärjestelmillä voidaan tehostaa yhteistä työskentelyä.
Se, millaiseksi järjestämiskeskus käytännössä rakentuu, on vielä auki. SAK:laisten järjestö- ja viestintäihmisten ensimmäisessä keskustelutilaisuudessa tuli ilmi voimakas tarve kokemusten ja tiedon vaihdolle.
Näin voisi kuvitella, että on suurempi tarve verkostomaiselle tiedon ja kokemusten vaihdolle ja toimien koordinoinnille kuin pönöttävälle järjestöpytingille.
Samat asiat kaikkien agendalla
Metalliliitto päätti systemaattisen järjestämistyön aloittamisesta vuoden 2012 liittokokouksessa ja viime kesän kokous päätti jatkaa työtä ja turvata sille resurssit.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin järjestöpäällikkö Heidi Lehikoinen osallistui vuonna 2012 Palvelualojen maailmanliiton UNIn Järjestäytymisfoorumiin, jossa ilmeni, että samojen asioiden kanssa pähkäillään joka puolella ja samoja asioita tehdään eri puolilla maailmaa.
− Silloin tiesin mitä meidän pitää tehdä.
PAMissa asiaa pohjustettiin ja erilaisissa tapaamisissa keskusteltiin. Jo seuraavana vuonna Heidi Lehikoisen mukaan aloitettiin kaksivuotinen Työpaikat kuntoon -pilotti, jota seurasi syventämisvaihe.
− Tämä johti siihen, että viime vuoden liittokokous ja organisaatiouudistus toteutuivat järjestäminen edellä. Liittokokous päätti antaa toiminnalle resurssit ja päätti, että toiminta jatkuu ydinryhmien kouluttamisella ja yhteisellä jakamisella. Työpaikat kuntoon onkin liittomme brändi, toteaa Lehikoinen.
Opitaan omien asioiden ajajiksi
Metallissa järjestäminen nähdään edunvalvonnan kivijalkana. Metallin järjestämiskoordinaattori Mika Häkkisen mukaan suurin ilo on ollut siitä, että työntekijät ovat aktivoituneet ja oppineet huolehtimaan omasta edunvalvonnastaan.
− Loppujen lopuksi kysymys on siitä, annetaanko kala vai opetetaanko kalastamaan? Kalastamisen taidosta on paljon enemmän hyötyä.
Työpaikkojen järjestäminen ei ole helppoa eikä siihen ole oikotietä. Häkkisen mukaan se on ajattelutavan muutos niin liitoissa kuin työpaikoillakin.
− Luottamusmiesten ja aktiivien usko oman toiminnan vaikuttavuuteen nousi, kun he huomasivat, etteivät työntekijät ole passiivisia, vaan ovat valmiita ajamaan omia asioitaan.
Onnistuneesta kampanjasta Häkkinen toi esille Operaatio vakiduunin, jolla kerättiin 0-sopimuksia vastustavaan kansalaisaloitteeseen allekirjoituksia. Siinä käytiin tuhansia keskusteluja ihmisten kanssa ja kampanjaa veivät eteenpäin eri liittojen nuoret aktiivit. Nämä ammattilaisten tukemana kampanjaan osallistuneet ja sen toimintaan sitoutuneet aktiivit saivat muita mukaan.
Kampanjakone käyntiin
Metallin järjestämiskoordinaattori Mika Häkkinen heittääkin järjestämiskeskuksen kehittäjille kysymyksiä. Millaista muutosta SAK:lainen ay-liike haluaa ajaa yhteiskunnassa? Operaatio vakiduunilla on selkeä tavoite. Sitten hänen mukaansa on syytä miettiä, millaisella ”kampanjakoneella” muutos saadaan aikaan? Millaista osaamista tarvitaan, jotta kampanjakone syntyy ja toimii? Millaiset tietojärjestelmät tehostavat yhdessä työskentelyä?
Häkkinen arvioi, että parhaimmillaan SAK pystyisi koordinoimaan yhteisiä yhteiskunnallisia kampanjoita, joissa liittojen jäsenille tärkeiden uudistusten ympärille saadaan herätettyä kansanliike. Tämä vahvistaisi asiantuntija-vaikuttamistyötä sekä jäsenistön osallistumista yhteiskunnalliseen ja demokraattiseen toimintaan.
Ja erityisen tärkeänä Häkkinen pitää sitä, miten jo testatut ja hyväksi todetut toimintamenetelmät voidaan levittää kaikkien liittojen käyttöön. Häkkinen kehottaakin toimiin, toteutumattomia suunnitelmia on hänen mukaansa tehty jo tarpeeksi.
Digitaalista järjestötyötä
TEAMin Intiim-lehden päätoimittaja Tuomo Lilja korosti keskustelutilaisuudessa, että ihmisten yhteiskunnallisiin asenteisiin ja mielipiteisiin valtamediaa enemmän vaikuttava sosiaalinen media pakottaa palkansaajaliikkeenkin uudistumaan ja uudistamaan viestintäänsä. Hänen mukaansa somessa on koko ajan menossa 24/7 järjestöllinen tapahtuma, aktiivikokous, johon ay-liikkeen pitää kyetä osallistumaan ja vastaamaan kysymyksiin.
− Jos emme vastaa, se heikentää aktiivien motivaatiota, Lilja muistuttaa. Jalkautuneen järjestötyön rinnalle on noussut digitaalinen järjestötyö.
Aino Pietarinen
